Tasa-arvo, feminismi ja naisen työ talouswebinaarin keskiössä
Naisten Pankin Next Generation järjesti talousaiheisen webinaarin yhdessä SOSTE:n pääekonomisti Anni Marttisen ja Mimmit Sijoittaa median toimittajan Matleena Ingetin kanssa torstaina 7.4.2022.
Naisten Pankki Next generationin webinaarissa keskusteltiin feministisestä sekä tasa-arvoisesta taloudesta ja päästiin tutustumaan Naisten Pankin työhön tasa-arvon edistämiseksi.
Asiantuntijat Anni Marttinen ja Matleena Inget toivat esille paljon näkemyksiä tulevaisuuden talouspolitiikasta sekä mitä konkreettisia toimija talouspoliittisissa päätöksissä tulisi ottaa huomioon, sekä miten jokainen voi omassa ympäristössään edistää tasa-arvoisempaa tulevaisuutta niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa.
Naisen työ ja tuloerot
Anni Marttinen ja Matleena Inget toivat esille palkkaeroja sukupuolen välillä sekä puhuivat naisen eurosta. Tuloerojen tapaan myös sukupuolten välisen epätasa-arvon odotetaan pienentyvän taloudellisen kehityksen myötä. Tämä niin sanottu ’valumaefekti’ on uusklassisen taloustieteen peruskivi joka olettamalla, että kaikilla on samat mahdollisuudet rikastua, poissulkee varallisuuden periytyvyyden, ilmaston rajoituksen talouskasvuun, sekä muut epätasa-arvoiseen asemaan vaikuttavat tekijät.
Talouspolitiikka tulkitaan uusklassisessa talousajattelussa sukupuolettomana, vaikka naisten ja miesten asema ja mahdollisuudet työmaailmassa olisivatkin todellisuudessa erilaiset.
Kun puhutaan naisen eurosta, puhutaan siitä, kuinka paljon naiset tienaavat samasta työstä verrattuna miehiin. Tässä on paljon vaihtelua toimialoittain, mutta Tilastokeskuksen (2019) tutkimuksen mukaan naisen euro on noin 84 senttiä. Ekonomiliiton (2022) julkaisema tutkimus toteaa, että naisten ja miesten palkoissa on 9 % selittämätön ero.
Tällä tarkoitetaan sitä, että eroa ei voida selittää muun muassa perhevapailla, tai sillä, että miehiä työskentelee enemmän johtotehtavissä.
Feministisen talouden tavoite on nostaa kaikki samalle viivalle
Traditionaalista taloutta ja todellisuuden välistä ristiriitaa haastamaan syntyi 1980-luvulla uusi lähestymistapa taloustieteeseen – feministinen talouspolitiikka. Nykyään konsepti tunnetaan myös hyvinvointitaloutena tai donitsitaloutena, jolloin sukupuolten tasa-arvoon linkitetään myös muut sosiaaliset ja ympäristöaiheiset huolet talouden yksioikoisuudesta.
Nämä uudet lähestymiset taloustieteeseen vaativat tyypillisesti lineaarisen talousajattelun muuttamista inhimillisempään suuntaan, jossa kasvuun, kulutukseen, alijäämiin ja velkaan keskittyneet talouden kovat arvot ottaisivat huomioon myös päätösten ja investointien mahdolliset kerrannaisvaikutukset hyvinvointiin.
Anni Marttinen tiivisti, että feministisen taloustieteen pyrkimys on edistää kaikkien vähemmistöjen epätasa-arvoa ja syrjäytyvyyttä. Feminismiä ei voi nähdä vain naisten ja miesten välisenä epätasa-arvona koska tämä jättää huomioimatta esimerkiksi ihonvärin tai vaikutuksen työllistymiseen. Intersektionaalinen feminismi ottaa huomioon, että epätasa-arvon eri muodot usein vaikuttavat toisiinsa.
Tasa-arvon vaikutukset talouteen
Feministisen talouden jatkumona, webinaarissa keskusteltiin tasa-arvosta ja sen merkityksestä globaalille taloudelle. Naiset edustavat puolta globaalista väestöistä ja kun edelleen suuri määrä naisia jää työelämän ulkopuolelle, jää myös käyttämättä valtava määrä potentiaalia ja osaamista.
Naiset tekevät paljon näkymätöntä työtä, joka ei näy tilastoissa, kuten talouden hoitaminen ja huolenpito perheestä. Tasa-arvoisempi työelämä vaatii työkulttuurin rakenteellista muutosta ja yksi konkreettinen keino tähän on palkka-avoimuus. Avoimuudella voidaan kuroa umpeen tuloeroja, koska joudutaan perustelemaan erojen syitä, jolloin esimerkiksi selittämättömille eroille ei ole tilaa.
Kehittyvissä maissa monet syyt, kuten yhteiskunnalliset, kulttuuriset, uskontoon tai uskomuksiin liittyvät, vaikuttavat naisen asemaan ja työelämään osallistumiseen. Ongelma piilee myös tietämättömyydessä, Suomessa Tilastokeskus julkaisee sukupuolten tasa-arvosta vuosittain dataa, mutta samanlaista näkyvyyttä ei usein kehittyvissä maissa ole.
Tasa-arvo lisää talouskasvua ja vaikuttaa positiivisesti koko perheeseen ja yhteisöön. Varsinkin kehittyvissä maissa naisen toimeentulolla ja itsenäisyydellä on valtavat vaikutukset, niin talouteen kuin myös hyvinvointiin ja terveyteen. Kouluttautuminen, oma toimeentulo ja omaa elämää koskevien päätösten tekeminen itsenäisesti voimaannuttaa naisia ja nostaa heidät köyhyydestä.
Miten me voimme edistää sukupuolten tasa-arvon parantamista Suomessa sekä kehittyvissä maissa?
1. Käytä ääntäsi. Huomaa epätasa-arvo omassa ympäristössäsi ja ota se puheeksi. Tukemalla toinen toisiamme pystymme vaikuttamaan asioihin ja olemaan osa muutosta.
2. Tutustu kirjallisuuteen ja muihin tiedonlähteisiin. Hyvinvointitaloudesta löytyy paljon kirjoja, tutkimuksia, sekä artikkeleita, joista jokainen voi oppia lisää ja parantaa ymmärrystään aiheesta. Anni Marttinen juontaa Feministinen Talous –podcastia ja Mimmit Sijoittaa mimmeiltä löytyy myös oma podcast jossa keskustellaan talouteen liittyvistä teemoista.
3. Sijoita fiksusti. Naisten mahdollisuuksia voi parantaa investoimalla naisten yrityksiin tai sijoittamalla vaihtoehtoihin, jotka tukevat tasa-arvoa ja kestävää kehitystä.
4. Lahjoita. Naisten Pankki tukee hauraassa asemassa olevien naisten ammatillista koulutusta, yrittäjyyttä ja tasa-arvon toteutumista Afrikassa ja Aasiassa.
Kirjoittanut: Linda Arfelt ja Iida Pulliainen, Naisten Pankki Next Generation
Next Generation on nuorille aikuisille suunnattu Naisten Pankin valtakunnallinen ryhmä. Järjestämme vuoden mittaan useita tapahtumia, joilla edistämme Naisten Pankin varainhankintaa ja tunnettuutta. Innovatiivinen ja aktiivinen vapaaehtoistiimimme koostuu eri alojen moniosaajista.