Määrätietoisille naisille lisää kasvua ja osaamista

Kuulin tammikuussa Naisten Pankin hakevan uusia Skills donation-ohjelmaan osallistujia Ugandaan ja Nepaliin. Olin itse juuri vaihtamassa työpaikkaa, ja oma unelmani oli jo usean vuoden ajan ollut päästä tekemään ohjelman kaltaista merkityksellistä työtä juuri Afrikan maissa.

Olin muutamaa vuotta aiemmin matkustanut Tansaniassa, ja siellä kipinä kehitysyhteistyöhön sekä ylipäänsä haavoittuvissa kohteissa olevien ihmisten kanssa työskentelyyn syttyi.

Olin äärimmäisen onnellinen saadessani hakuprosessin jälkeen puhelun, että minut on kuukauden kestävään projektiin valittu.

Skills donation -vapaaehtoisena toimin osana noin kymmenen hengen paikallista tiimiä. Tässä olen mukana tapaamassa maatalousviranomaista.

Osuuskunnan kautta naisille lisää toimeentuloa

Kolmisen vuotta sitten Kirkon Ulkomaanapu ja Naisten Pankki käynnistivät Ugandan Mityanan alueella hankkeen, joka oli aluksi suunnattu naisviljelijöille, jotka tuottavat pienimuotoisesti maissia. Hankkeen strategiana oli varmistaa maissin toimitukset Naisten Pankin rahoittamalle kananmunayritys Chiggille ja saada siten lisää toimeentuloa naisyrittäjille.

Hankkeen avulla alueelle on perustettu naisille suunnattu osuuskunta, jonka tarjoamia, lisäarvoa tuottavia palveluita sekä tuotteita on tarkoitus kehittää ja laajentaa seuraavassa hankevaiheessa, joka tänä vuonna alkoi.

Olin vaikuttunut lukiessani hankkeen ensimmäiseen vaiheen vaikutusten arviointiraporttia. Jo ensimmäisen kolmen vuoden aikana:

1. Maissisadot naisyrittäjien keskuudessa ovat nousseet kolminkertaisiksi! Sekä tuottavuus että viljelyala ovat kasvaneet.

2. Naisten Pankin tuella perustetut säästö- ja lainaryhmät mahdollistavat yrittäjille pienlainoja, joten naisten mahdollisuus vuokrata tai ostaa maata ovat parantuneet merkittävästi, samoin heidän säästönsä ovat kasvaneet.

3. Hankkeen kautta on luotu laaja verkosto markkinaedustajia (”Market agents”) sekä johtavia viljelijöitä (”Lead farmers”). Verkosto auttaa ja tukee pienyrittäjiä, kun he etsivät markkinoita ja parasta hintaa tuotteilleen. Lisäksi he kouluttavat yrittäjiä parempaan ja kestävään tuotantoon.

Olin haastattelutiimiläisteni Mwebrmbezin Edwardin ja Shiba Akampamyan kanssa katsomassa mustasotilaskärpästen toukkien tuotantoa käytännössä.

Tavoitteena saada 3000 naista palvelujen piiriin

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa osuuskunnan palvelujen piirissä oli 700 naista. Uudessa hankevaiheessa on tarkoitus keskittyä tulosten ylläpitämiseen alueella pitkällä aikavälillä, sekä laajentaa hankkeen palveluja koskettamaan jopa 3 000 naista.

Hankkeen toisen vaiheen tarkoitus on varmistaa lisääntyneiden maissisatojen asianmukainen sadonkorjuun jälkeinen käsittely, parantaa naisryhmien hallintoa sekä heidän mahdollisuuksiaan päästä markkinoille.

Lisäksi tavoitteena on tarjota palveluja laajemmalle joukolle paikallisia yrityksiä maissin ja siipikarjan arvoketjussa ja myös sen ulkopuolella. Vastaperustettu osuuskunta on keskeinen toimija tässä työssä.

Markkinointiosaamisen kartoitus pohjana koulutuksen antamiselle

Olen itse taustaltani maatalousekonomi, ja olen työskennellyt urani alkuvaiheessa sekä maaseutualueiden yritysten analysoinnin parissa, että kategoriapäällikkönä maataloustuotteiden hankinnan, myynnin ja markkinoinnin parissa.

Lisäksi viimeiset vuoteni olen tehnyt tiiviisti töitä markkinoinnin ja verkkokaupan asiantuntija- ja johtotehtävissä eri toimialojen kuluttajaliiketoiminnassa.

Oma vastuuni Naisten Pankin projektissa oli jalkautua maaseutualueille Mityanaan tekemään markkinatutkimusta (”Market mapping”) sekä selvittää haastatteluin ja havainnoin eri toimijoiden osaamistasoa markkinoinnissa (”Need assesment report”).

Osana raporttia tein suosituksen koulutuksen järjestämisestä osuuskunnalle, hankkeen työntekijöille ja naisyrittäjille. Minun jälkeeni Mityanaan on tarkoitus lähettää toinen vapaaehtoinen, joka suunnittelee suositusteni perusteella koulutuksen.

Vapaaehtoisena olin osa tiimiä

Minut otettiin äärimmäisen hyvin vastaan Mityanan Kirkon Ulkomaan avun toimistolla. Mukanani projektin toteuttamisessa oli noin kymmenen hengen paikallinen tiimi. Tarkoitus oli opettaa heitä koko matkan ajan tutkimuksen suorittamiseen ja havaintojen tekoon. Yhdessä suunnittelimme haastattelukysymyksiä tutkimuksen pohjaksi.

Pienemmällä, viiden hengen tiimillä, jalkauduimme maaseudun kyliin tekemään tutkimusta. Tutkimus toteutettiin kohderyhmäkeskusteluilla, joihin osallistui kerrallaan 9-12 naista.

Lisäksi haastattelimme osuuskunnan hallituksen jäseniä sekä kananmunayritys Chiggin liiketoiminnan vetäjiä.

Oli myös erittäin mielenkiintoista päästä haastattelemaan alueen lukuisia viranomaisia, kuten maataloustuotannon viranomaista, tuotantoviranomaista sekä kaupallista viranomaista. Pyrin selvittämään mahdollisimman monipuolisesti alueen yrittäjien toimintaympäristöä, politiikkaa, neuvonnan ja tuen tasoa naisviljelijöille sekä selvittämään, miten sitä voisi kehittää.

Naisyrittäjien kohderyhmäkeskustelujen tarkoitus oli selvittää heidän kohtaamiaan kaupallisia ja tuotannollisia haasteita, esteitä tuotteiden markkinoille saattamisessa sekä heidän osaamistasoaaan markkinoinnissa.

Haastatteluiden lisäksi kävin lukuisia keskusteluja hankeihmisten, osuuskunnan työntekijöiden ja alueen muiden ihmisten kanssa, ja keskustelujen pohjalta tein havaintoja erityisesti liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta.

Osuuskunnan kehityspäällikkö Namuli Oliver (oikealla) esittelee Judith Kirabolle (vasemmalla) osuuskunnan tuotantopanosmyymälän valikoimaa.

Tapasin myös naisia, jotka työskentelevät rehutuotannossa. Vasemmalla Nakakungu Nuru ja oikealla puolella oleva Nalongo Babirye kertoivat, kuinka mustasotilaskärpästen toukista tehdään kananrehua.

Tavoitteena globaalit markkinat

Kokemus oli monella tapaa itselleni koskettava ja kasvattava. Olin erittäin vaikuttunut siitä, että tapaamani naiset olivat äärimmäisen vahvoja ja ahkeria.

Monet saivat toimeentulonsa viidestäkin eri tulonlähteestä, kuten maataloustuotteista, vaatteiden myynnistä, tiilien myynnistä sekä mobiilirahan välittämisestä. Naiset uskoivat tulevaisuuteen ja olivat äärimmäisen kunnianhimoisia.

Kysyessäni, mitä he odottivat tulevaisuudelta ja meidän järjestämältä koulutukselta, moni vastasi, että ”opettakaa meitä lähtemään globaaleille markkinoinnille”. Mielestäni asenne ratkaisee kaiken ja kasvua syntyykin näin upealla kasvuasenteella. Huomasin nopeasti myös, että naiset ryhmänä voimaannuttavat toinen toisiaan.

Mitä upeaa energiaa ja uskoa koin näiden naisten keskellä, kun he tukivat ja opettivat toisiaan.

Kuten sanottua, oma näkökulmani tutkimuksessa koski nimenomaan markkinoille pääsemistä sekä markkinointiosaamista. Hyvin selvää oli, että haasteita oli erityisesti logistiikassa: varastofasilitetteja ei monellakaan ollut, tiet olivat huonossa kunnossa ja tuotteiden kuljettaminen markkinoille oli haastavaa.

Kotona uusi dynamiikka saattoi tuottaa hankaluuksia, kun naiset voimaantuivat ja saivat omaa tuloa ja päätösvaltaa. Naiset kertoivat, että lähisuhdeväkivallan uhka on todellinen. Hankkeessa tehdäänkin tiivistä yhteistyötä sosiaaliviranomaisten sekä sukupuolten tasa-arvosta vastaavien viranomaisten kanssa. Myös miehet on otettu hankkeessa huomioon ja hanketta edistetään yhteistyössä miesten kanssa.

Kasumba Joan osallistui Naisten Pankin tukemien yrittäjien haastatteluun. Joan viljelee maissia, pitää kanoja ja sikoja sekä omistaa vaatemyymälän.

Tavoitteellinen liiketoimintaosaaminen osaksi organisaatiota

Tutkimukseni osoittaa, että on ensiarvoisen tärkeää vahvistaa naisten osuuskuntaa entisestään sekä opettaa ja juurruttaa organisaatioon liiketoimintaosaamista, suunnitelmallisuutta ja seurantaa.

Suositukseni mukaisesti seuraavaksi tullaankin koulutuksen ja workshopin kautta ensiksi kirkastamaan osuuskunnan liiketoimintastrategia, lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä luodaan mittaristo tavoitteiden seurantaan. Liiketoimintastrategian kirkastamisen jälkeen organisaatiota koulutetaan markkinointistrategian luomisesta ja sen systemaattisesta täytäntöönpanosta sekä markkinointisuunnitelman tekemisestä konkreettisesti. Havaintojen mukaan tällä hetkellä toiminta ei ole kovin suunnitelmallista, mittarit ovat osin puutteelliset ja niiden seuranta heikolla tasolla.

Koin, että osuuskunta teki nyt pitkälti tuotemarkkinointia, ja suosittelin, että jatkossa osuuskunnan on hyvä vahvistaa brändiään instituutiona sekä selkeyttää viestiä, mitä lisäarvoa sen jäsen tai sen kumppani saa.

Tein suosituksen myös konseptoida heidän tuote- ja palvelumallia sekä päättää ansaintalogiikka, jotta jatkossa liiketoiminta on taloudellisesti kestävää ilman hankkeen tukeakin. Naisia tullaan kouluttamaan myös vuorovaikutus- ja neuvottelutaidoissa. Koulutukset alkavat jo tämän vuoden kesäkuussa.

Tulen seuraamaan suurella mielenkiinnolla, miten organisaatio kehittyy koulutuksen jälkeen ja mitä kaikkea hanke saa aikaiseksi seuraavan kolmen vuoden aikana.

Naisten Pankin antamalla tuella pyritään hakemaan kestäviä, pitkäkestoisia ratkaisuja naisten toimeentuloon. Tuki menee siis täysin oikeaan paikkaan ja voin lämpimästi suositella Naisten Pankin lahjoittajaksi ryhtymistä.

Teksti ja kuvat: Heidi Silvennoinen

Aloituskuva: Skills donation -vapaaehtoisen Heidi Silvennoisen (keskellä) tapaamat ugandalaiset naisyrittäjät Mityanan alueella osallistuivat mielellään tutkimukseen ja odottavat innolla sen pohjalta heille suunniteltavaa koulutusta.

Kirjoittaja vietti Skills donation -ohjelman kautta kolme viikkoa Ugandassa maalis-huhtikuussa 2024.

Lue lisää Skills donation -ohjelmasta >>