Kiertotalous osana Naisten Pankin toimintaa

Naisten Pankki aloitti vuonna 2021 Kenian pääkaupungissa Nairobissa hankkeen, joka tarjoaa slummeissa asuville naisille työ- ja liiketoimintamahdollisuuksia kiertotaloudessa. Työ keskittyy kiinteiden jätteiden keräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön.

Naiset saavat koulutusta muun muassa materiaalien lajitteluun, käsittelyyn ja niiden hyötykäyttöön. Työturvallisuuteen liittyvät teemat ovat myös tärkeä osa toimintaa.

Työpaikkoja syntyy kiinteiden jätteiden keräyksestä, kierrätyksestä ja uudelleenkäytöstä.

Koulutusten kautta naiset voiva saada työpaikan paikallisesta jätehuoltoyhtiöstä, luoda kiertotalouden ympärille omaa liiketoimintaa, esimerkiksi myymällä jätevirtoja keräys- ja takaisinostokeskuksille tai valmistamalla uusiotuotteita eri materiaaleista.

Järjestäytyminen ja ammattimainen toiminta tuovat säännöllisempien tulojen lisäksi tälle kaupunkiympäristön kannalta elintärkeälle, mutta hyljeksitylle alalle lisää arvostusta.

Mitä kiertotalous tarkoittaa?

Kiertotalous (Circular economy) käsitetään mallina, jossa tuotanto ja kulutus keskittyvät kierrättämään tai korjaamaan materiaaleja mahdollisimman pitkäikäisiksi.

Määritelmiä on toki monia, mutta yksinkertaisesti kiertotalous on taloutta, jossa materiaalien ja tuotteiden elinikää pyritään kasvattamaan mahdollisimman pitkäksi uudelleen käyttämällä tai korjaamalla.

Yksi ongelmallinen materiaali on muovi. Muovi on materiaalina kestävää, kevyttä ja sitä voidaan muokata helposti. Näiden ominaisuuksien vuoksi muovia käytetään laajasti. Muovi on kuitenkin hyvin ongelmallinen ympäristölle ja usein muoviroska päätykin luotoon eikä kiertoon.

Erityisen haitallista tässä on se, että muovi on pysyvää, joten se hajoaa hyvin hitaasti ja voi säilyä ympäristössä jopa satoja vuosia.

Kiertotaloutta ja muovia koskeva 2020 julkaistu tutkimus osoittaa, että nykyiset kierrätysastetavoitteet eivät riitä viemään Eurooppaa muovin kiertotalouteen. Jos kaikki muovin kierrätyksen keinot otettaisiin käyttöön, kolmen yleisimmän muovin vuosituotannosta jopa 46–60 prosenttia pystyttäisiin 50 vuoden päästä toteuttamaan kierrätetyillä uusiomuoveilla.

EU onkin asettanut tavoitteeksi, että kotitalouksien muovijätteestä tulisi kierrättää vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030.

On myös huomionarvoista, että Euroopan parlamentin arvion mukaan jokainen Euroopan kansalainen kuluttaa 14 tonnia raakamateriaaleja vuodessa ja tuottaa viisi tonnia jätettä.

Kierrätä Naiselle Ammatti

Kiertotalous on yksi suurimpia mahdollisuuksia saavuttaa globaali Pariisin ilmasopimuksen mukainen ilmaston lämpenemisen hidastamisen tavoite ja Naisten Pankin nuorten aikuisten Generation -tiimi haluaa olla mukana tukemassa tätä tavoitetta.

Next Generation kehitti uudenlaisen konseptin ja kampanjan ’Kierrätä Naiselle Ammatti’, jonka tarkoituksena on lisätä ja jakaa tietoutta kiertotaloudesta, kuluttamisesta sekä muista relevanteista teemoista.

Kampanja kerää varoja Naisten Pankin hankkeisiin tapahtumien järjestämisen, yhteistöiden ja somekampanjoinnin kautta. Ensimmäinen Kierrätä Naiselle Ammatti- tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Urbaani Legenda Second Hand liikkeen kanssa, jossa vaatteiden kierrätyksen kautta saatiin kerättyä naisille useita ammatteja (*30 eurolla yksi nainen Naisten Pankin hankemaissa saa pääsyn ammatillisen koulutukseen).

Planetaarinen vaatekaappi

Tapahtumassa oli myös puhumassa vaatteiden kierrätyksen asiantuntija Aku Varamäki. Aku toimii työpäivämuotoilijana ja ylläpitää suosittua planetaarinenvaatekaappi Instagram-tiliä.

Aku puhui tapahtumassa vaateteollisuudesta ja sen haasteita ja siitä, kuinka äärimmäisen epätasa-arvoisestä yhtälöstä vaateteollisuus koostuu. Aku korosti sitä, kuinka ristiriitaista on se, että maailman köyhimmät naiset valmistavat meidän länsimaalaisten vauraiden maiden kuluttamat vaatteet. Tästä systeemistä hyötyvät valitettavasti eniten rikkaat, mutta myös keski-luokkaiset ihmiset.

Me kaikki täällä länsimaissa olemme osa ongelmaa, koska olemme tottuneet kuluttamaan tarkemmin ajattelematta ja vieraantuneet siitä, mikä oikeasti on tarpeellista kuluttamista. Tässä ongelmassa isossa roolissa on media ja mainonta, jotka jatkuvasti ruokkivat kuluttajakäyttäytymistä ja kannustavat ostamaan ja näinollen kuluttamaan yhä enemmän.

Miten olla mukana ja toimia vastuullisesti?

Akun mukaan ratkaisu ongelmaan on kuluttaa planetaaristen rajojen mukaisesti. Planetaaristen rajojen mukaisessa mallissa kaikki ekosysteemin palat toimivat balanssissa; luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, stratosfäärin otsonikerros, maankäytön muutokset, makean veden käyttö, merten happamoituminen, typen ja fosforin kierto, ilmakehän aerosolien (pienhiukkasten) määrä ja kemiallinen saastuminen.

Myös planetaarisen vaatekaapin kaava noudattaa tätä viitekehystä luoden kaavan sille, paljonko voimme kuluttaa vaatteita planetaarisissa rajoissa. Tämän kaavan mukaan suomalainen voisi kuluttaa alle 10 uutta vaatetta vuodessa (ei koske second hand vaatteita). Tällä hetkellä suomalainen kuluttaa noin 10-50 vaatetta vuodessa ja kulutusta tulisikin vähentää ¼ siitä mitä se on nyt.

Akun selkeä vinkki onkin tarkastella omaa kulutusta ja tottumuksia sen ympärillä. Olla rehellinen kuinka paljon oikeasti kuluttaa ja paljonko vaatteisiin käyttää rahaa.

Tällä hetkellä suomalaisten keskiarvo vaateostoksen arvo on noin 16-26 euroa, ja jos sitä verrataan siihen, että ostaisi viisi uutta vaatetta vuodessa, vaatteen arvoksi tulisi keskimääräisesti noin 170 euroa. Tällä hinnalla vaate on mitä todennäköisemmin laadukkaampi ja vastuullisemmin tuotettu.

Lopuksi Aku muistutti puheenvuorossaan, että vaatteista ja estetiikasta tulee nauttia ja pukeutumisella ilmaistaankin usein itseä ja omaa persoonallisuuttaan, eikä näistä iloa tuottavista asioista missään nimessä tulisi luopua, vaikka omaa kuluttamistaan alkaisi miettimään tarkemmin.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyökumppaneillemme ja osallistujille, jotka olivat mukana mahdollistamassa ensimmäisen Kierrätä Naiselle Ammatti- tapahtuman.

Iida, Naisten Pankin Next Generationin tiiminvetäjä

Lähteet:

• https://www.europarl.europa.eu/news/en/headlines/economy/20151201STO05603/circular-economy-definition-importance-and-benefits
• https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html
• https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acs.est.0c03435
• https://www.materiaalitkiertoon.fi/muovit
• Aku Varamäki & Planetaarinenvaatekaappi

Pääkuva: Naisten Pankin tukemassa hankkeessa Keniassa luodaan työmahdollisuuksia kiertotalouden parissa ja kehitetään uusia toimintamalleja. Kenialaiset Margaret Chao ja Jane Mlango peittelevät orgaanista jätettä, jotta se pysyy kosteampana kuivan kauden aikaan ja maatuu nopeammin.