Kielletty lapsi kertoo tarinansa

Kielletty lapsi on Jenni Chen-Ye ja hänen tarinansa kertoo yhteiskuntatieteilijä Vaula Norrena kirjassa Littana – Kielletyn lapsen tarina (Teos 2023). Littana on Naisten Pankin vuoden 2023 Lue Naiselle Ammatti -kiertueen kirja. Kielletyn lapsen tarina kuullaan 11 paikkakunnalla.

Kirja sai alkunsa, kun Jenni Chen-Ye pyysi kesällä 2021 tutun Vaula Norrenan kahville.

– Hän sanoi, ettei ole aiemmin kertonut kenellekään erikoisesta lapsuudestaan, koska on kokenut siitä häpeää, kuvailee Vaula Norrena kirjan syntyhistoriaa.

Jenni, silloin Chen Pingping muutti siskonsa ja vanhempiensa kanssa Suomeen vuonna 1994. Mikä kaikki pitkää loikkaa Kiinan maaseudulta Kontulaan edelsi ja mitä siitä seurasi, on paikoin hurjaa luettavaa.

Toisaalta kirja on valaiseva maahanmuuttajan puheenvuoro suomalaiseen maahanmuuttokeskusteluun.

Jenni haluaa kannustaa vaikeuksissa olevia

Jenni kertoo nyt, että hänelle kirjan tekeminen oli erittäin tärkeää.

– Haluan jakaa kokemukseni muille tytöille ja naisille sekä kaikille kiinnostuneille. Haluan tarinallani ja kokemuksillani kannustaa muita yrittämään elämässään, silloinkin, kun kohtaa vaikeuksia.

Kirjassa kerrotaan hyvinkin yksityisiä asioita Jennistä ja hänen perheestään, eivätkä ne asiat aina olleet järin miellyttäviä. Vaula Norrena joutui pohtimaan paljon sitä, kuinka tarina kerrotaan perhettä kunnioittaen, vaikka kuvataan myös ikäviä asioita.

– Ratkaisuni oli minulle yhteiskuntatieteilijänä tyypillinen: Halusin selvittää, mistä johtui, että perheessä toimittiin niin kuin toimittiin. Uskoin, että asiaan löytyisi joitain kiinalaiseen kulttuuriin ja silloiseen yhteiskuntaan liittyviä, järkeenkäyviä selityksiä. Niin kuin löytyikin, Vaula Norrena toteaa.

– Silti tarvittiin paljon tutkimustyötä selvittämään, miten Kiinan yhden lapsen politiikkaa käytännössä toteutettiin sekä millaisia kulttuurisia tapoja ja käytänteitä oli ohjaamassa perheen asenteita ja toimintaa.

Vaula Norrena (oik.) kirjoitti Kiinassa kiellettynä lapsena syntyneen Jenni Chen-Yen tarinan. Kuva: Juho Sallinen.

Vaula sukelsi syvälle kiinalaisuuteen

Norrenan mielestä vaati myös uskallusta vetää johtopäätöksiä aineistoista, joissa ei niin suoraan kerrottu esimerkiksi lasten kasvatustavoista tai sukupuoliasenteista.

– Luin hulluna kiinalaisia romaaneja sekä katsoin kiinalaisia ja korealaisia tv-sarjoja saadakseni tuntuman siihen, mikä oli yleistä ja hyväksyttyä sen ajan kiinalaisessa maalaiskulttuurissa, Vaula Norrena paljastaa.

Pätevistä kirjalähteistä muun muassa hän mainitsee teoksen Enemmän kuin puoli taivasta. Kiinalainen nainen historiassa, yhteiskunnassa ja kulttuurissa (Tiina Airaksinen, Elina Sinkkonen ja Minna Valjakka (toim.) Art House 2016).

– Vasta, kun olin perehtynyt taustatietoihin kuukausien ajan, aloin kirjoittaa. Minusta koko suku ja perheenjäsenet ovat sankareita näissä historian ja yhteiskunnan heidän eteensä heittämissä haasteissa. Olen koettanut kirjoittaa heistä niin, että heidänkin sankaruutensa käy ilmi vähintään rivien välissä.

Vanhemmat vastustivat kirjaa

Perheen suhtautuminen kirjaprojektiin pohditutti myös Jenniä.

– Olin välillä huolissani vanhempieni kielteisistä reaktioista kirjaa kohtaan. He eivät halua kirjaa julkaistavan, tuumaa Jenni.

Hän ei kuitenkaan ole katunut missään vaiheessa kirjan tekemistä.

Kirjan tekeminen on vaatinut naisilta lukemattomia tapaamisia, muisteluita, selvityksiä ja joskus kipakoitakin keskusteluja. Se on vaatinut myös lujan, reilun ja luottavaisen suhteen. Suhteen hyvä laatu näkyy ja kuuluu sanavalmiiden, topakoiden naisten kohdatessa. Nauruakin piisaa.

Littana kertoo myös sitkeydestä ja toivosta

Littana on Vaula Norrenan ensimmäinen oma kirja. Muita julkaisuja on toki kertynyt vuosien varrella. Hän onkin intoa täynnä samalla kun kirjan vastaanotto jännittää.

– Kirjoittaminen oli ihan vain ihanaa! Kaikkein hauskinta ja liikuttavinta oli saada eläytyä pikku Pingpingin (=Jennin) elämään, siihen, miten lapsi koki asiat. Jenni osasi kertoa joitakin juttuja hyvinkin yksityiskohtaisesti ja osaan taas tarvittiin kirjoittajan kykyä maalata eteensä asioita, Vaula Norrena sanoo.

– Onneksi olin reppureissannut Etelä-Kiinassa vuonna 1992 ja kolunnut köyhiäkin kyliä. Minulla oli muistoja ja valokuvia Kiinan maaseudulta juuri niiltä ajoilta, kun Jenni oli ollut pieni lapsi siellä.

Kirjan kerronta on kieleltään mutkatonta, elävää, tarina vie mukanaan. Kirja on koskettava dokumentti yhdestä lapsuudesta, yhdestä elämästä. Samalla se tuo universaalia viestiä sitkeyden, tahdon ja toivon merkityksestä.

Näin kielletty lapsi tiivistää kokemansa malliksi muillekin:

– On hienoa, että haluaa yrittää ja tavoitella omia unelmia. Täytyy ensin tietää mitä haluaa, sen jälkeen suunnitella miten toteuttaa ja etsiä oikeat henkilöt. Lopuksi täytyy tehdä parhaansa tavoitteiden toteuttamisen eteen.

Näihin sanoihin on helppo yhtyä Naisten Pankissa.

Kirjoittanut: Reetta Meriläinen

Aloituskuva: Vaula Norrenan kuva-albumi

Tutustu Lue Naiselle Ammatti -kampanjaan >>