Feministinen taloustiede rakentaa tasa-arvoista tulevaisuutta kehittyvissä maissa

Feministinen taloustiede avaa uusia näkymiä kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen, sillä se keskittyy sukupuolten tasa-arvoon ja rakenteellisiin epäkohtiin, jotka estävät inklusiivista kasvua. Feministinen taloustiede siis tarkastelee taloutta eri näkökulmasta kuin perinteinen taloustiede ja korostaa, miten talous vaikuttaa eri tavoin naisiin ja miehiin.

Perinteiset taloustieteen teoriat, kuten neoklassinen taloustiede, perustuvat rationaalisten, omaa etua tavoittelevien yksilöiden päätöksiin. Ne keskittyvät markkinoihin, hintamekanismeihin sekä tarjonnan ja kysynnän tasapainoon.

Feministinen taloustiede haastaa nämä perinteiset näkemykset huomioimalla, että ihmiset eivät toimi vain markkinoilla, vaan myös kodeissa, perheissä ja yhteisöissä, joissa tehdään paljon työtä ilman rahallista korvausta.

Feministisen taloustieteen tavoitteena on oikeudenmukaisuus

Feministinen näkökulma taloustieteeseen keskittyy sukupuolen ja taloudellisten päätösten yhteyksiin ja pyrkii tekemään taloudesta oikeudenmukaisemman kaikille. Feministisen taloustieteen tavoite on parantaa kaikkien lasten, naisten ja miesten elinolosuhteita.

Se tarjoaa tärkeän näkökulman kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen, sillä se syventyy sukupuolten tasa-arvoon ja rakenteellisiin epäkohtiin, jotka estävät inklusiivista kasvua.

Perinteiset talousteoriat sivuuttavat usein naisten tekemän palkattoman hoivatyön sekä epävirallisen työn, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen ja oikeudenmukaisen kehityksen saavuttamista.

Kehittyvissä maissa arviolta 76,2 prosenttia palkattomasta hoivatyöstä on naisten vastuulla, ja sen arvo jää näkymättömäksi taloudellisissa malleissa.

Naisten toimeentulo vahvistaa perheitä ja yhteisöjä

Kehityspolitiikkojen sukupuolivaikutusten arviointi on yksi feministisen taloustieteen tarjoamista työkaluista. Arviointien avulla voidaan varmistaa, etteivät politiikat tietämättään pahenna sukupuolten välisiä eroja, vaan edistävät tasa-arvoisempaa taloudellista kehitystä.

Talouspolitiikan kehittämisessä tulisi huomioida myös hoivatyön arvostus sekä työn ja vastuiden tasapuolisempi jakautuminen sukupuolten välillä.

Feministiset teoriat keskittyvät erilaisten sortomuotojen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Erityisesti tarkastellaan, miten nämä vaikuttavat marginalisoituihin ryhmiin taloudellisissa ja sosiaalisissa järjestelmissä.

Näkökulman ytimessä on analysoida sortoa, jonka feministiset teoreetikot katsovat johtuvan muun muassa epätasaisesta pääsystä koulutukseen, taloudellisesta riippuvuudesta, poliittisesta osattomuudesta sekä naisten ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvasta kontrollista. Feministiset teoriat tutkivat näiden sorron taustatekijöiden juurisyitä, joihin voi liittyä kulttuurisia normeja, työ- ja talousrakenteita, biologisia eroja ja poliittisia instituutioita. Samalla tarkastellaan myös sitä, miten naisten oma käsitys itsestään voi vahvistaa kyseisiä ilmiöitä.

Tasa-arvo hyödyttää kaikkia

Tasa-arvo lisää talouskasvua ja vaikuttaa positiivisesti koko perheeseen ja yhteisöön. Varsinkin kehittyvissä maissa naisen toimeentulolla ja itsenäisyydellä on valtava vaikutus niin talouteen kuin hyvinvointiin ja terveyteen.

Kouluttautuminen, oma toimeentulo ja omaa elämää koskevien päätösten tekeminen itsenäisesti voimaannuttaa naisia ja he voivat nostaa itsensä köyhyydestä.

Naisten Pankin työ naisyrittäjyyden ja naisten ammatillisen osaamisen tukemiseksi on tärkeää, sillä se mahdollistaa koko yhteiskunnan potentiaalin hyödyntämisen. Naisten kasvava koulutustaso, osallistuminen työelämään ja yrittäjyys vaikuttavat suoraan yhteisöjen parempaan hyvinvointiin.

Kirjoittanut: Emma, Naisten Pankin Next Generation -tiimin vapaaehtoinen

Kuva: Kenialainen Elisabeth Wahito on kouluttautunut Naisten Pankin tuella trukkikuskiksi ja nauttii työstään. ”Ennen vain miehet olivat trukkikuskeja, mutta nyt kukaan ei ihmettele kun naiset ohjaavat koneita”, hän sanoo. Kuva: Natalia Jidovanu

Next Generation on nuorille aikuisille suunnattu Naisten Pankin valtakunnallinen ryhmä. Järjestämme vuoden mittaan useita tapahtumia, joilla edistämme Naisten Pankin varainhankintaa ja tunnettuutta. Innovatiivinen ja aktiivinen vapaaehtoistiimimme koostuu eri alojen moniosaajista.

Tervetuloa mukaan Next Generation -tiimiin >>

Lähteet:
Barriteau, E., Connelly, P., & Parpart, J. L. (2000). Theoretical perspectives on gender and development / toimittaneet Jane L. Parpart, M. Patricia Connelly, ja V. Eudine Barriteau. International Development Research Centre.

Bertay, A. C., Dordevic, L. & Sever, C. (2020). Gender Inequality and Economic Growth: Evidence from Industry-Level Data (July 1, 2020). IMF Working Paper No. 20/119, Haettavissa osoitteesta: https://ssrn.com/abstract=3658594

Ferrant, G., Pesando, L. M., & Nowacka, K. (2014). Unpaid Care Work: The missing link in the analysis of gender gaps in labour outcomes. OECD Development Centre.

Lay, K. & Daley, J. G. (2007). A Critique of Feminist Theory. AISW Vol. 8, No. 1:AISW Vol. 5, No. 8, No. 1:AISW Vol. 5, No. 2 W Vol. 5, No. 2, sivut 49–61.

Feminist Economics -julkaisusarjan viralliset verkkosivut: https://feministeconomics.net/