Community-based micro finance project 2008 – 2012

Naisten Pankin rahoittama Cajamarcan kyläpankkihanke Perussa paransi alueen perheiden ja erityisesti naisten toimeentuloa ja elämänlaatua kestävän pienrahoitusjärjestelmän avulla. Hankekauden aikana perustettiin 32 kyläpankkia, jotka harjoittavat sekä säästö- että lainatoimintaa. Hankkeessa järjestettiin myös yrittäjyyteen ja kansalais- ja erityisesti naisten oikeuksiin liittyvää koulutusta.

Tue yrittäjyyttä kehitysmaissa

euroa

Maa: Peru
Alue: Cajamarca
Kesto: 7/2008 – 12/2012
Budjetti: 212 000 €
Hankkeen nimi: Insercion de la mujer en la dinamica de mercado a traves de banquitos comunales en las provincias de Santa Cruz y San Miguel – region Cajamarca – Peru
Hyödynsaajien määrä: 835
Kumppanijärjestö: Diaconía

Naisten Pankin tukeman hankkeen päämäärä oli tarjota rahoituspalveluja Santa Cruzin provinssin köyhille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada lainaa yksityisiltä markkinoilta. Perussa köyhyys on keskittynyt Andien vuoristoon ja maan viidakkoalueille. Andien ylängöille sijoittuu myös Cajamarcan alue Pohjois-Perussa.

Heinäkuussa 2008 aloitetun hankkeen tavoitteena oli parantaa erityisesti köyhien naisten toimeentuloa ja elämänlaatua pienlainoituksen kautta.

Oletuksena oli, että kestävä pienlainoitus parantaa naisten tulotasoa ja edistää sosio-taloudellista voimaantumista, parantaen naisten itsetuntoa ja itsemäärämisoikeutta suhteessa rahaan ja omaan asemaan.

Kyläpankit

Hankkeessa perustetut 32 kyläpankkia myönsivät pienlainoja vähävaraisille naisille elinkeinotoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. Niissä jokaisessa oli 14 jäsentä, jotka jakaantuvat 4-5 hengen soluihin. Ryhmän jäsenet tukevat toisiaan yrittäjyydessä ja lainanhoidossa; jos joku naisista on kykenemätön maksamaan lyhennyksiä, solu on sitoutunut maksamaan ne hänen puolestaan. Naiset osallistuvat aktiivisesti kyläpankkien toimintaan ja alueen kehityksen suunnitteluun.

Kyläpankeilla oli kokous kerran kuussa. Kyläpankkia johti johtokunta, joka valittiin jäsenistön joukossa luottamustoimiperiaatteella. Luottamusjohto koostui puheenjohtajasta, sihteeristä, rahastonhoitajasta ja yhdestä lisäjäsenestä, jonka tehtävä oli toimia tarvittaessa mahdollisena sijaisena muille johdon jäsenille.

Kyläpankkeihin valittiin naisia, joilla oli jo jonkinmoista kokemusta pienyrittäjyydestä (hyvin vaatimaton näyttökin riitti).

Kyläpankin toimintamalliin kuuluu pakollinen säästäminen. Säästettyään saattoi saada lainaa. Kyläpankkien lainat olivat keskimäärin 45 – 180 € kokoisia. Isoimmillaan ne ylsivät 550 – 700 euroon. Kyläpankkien tarjoamat pienlainat eivät hyödytä vain naisia, vaan myös kokonaisia perhekuntia naisten pystyessä parantamaan perheidensä toimeentuloa omalla elinkeinollaan.

Kyläpankkitoimintaan osallistuvat naiset ovat käsityöläisiä, viljelijöitä, karjankasvattajia tai pienkauppiaita.

Kyläpankin lainarahojen lasku on tarkkaa puuhaa. Luottamusjohto työssään.

Esimerkki lainaluvuista vuodelta 2011:

  • Lainoja maksettiin takaisin 32 kyläpankkiin yhteensä 159 256 €.
  • Lainoja nostettiin yhteensä 191 872 €.
  • Korkotulot olivat yhteensä 24 896 €.

Kaiken kaikkiaan takaisinmaksuajat lyhenivät 2011 vuoden loppupuolella. Kyläpankkien jäsenet ovat oppineet säästämään ja hallinnoimaan tilejään ja myös kasvattamaan tulojaan.

Koulutusta

Kyläpankeissa jäsenet saivat koulutusta taloudensuunnittelusta, kirjanpidosta, pienyrittäjyydestä ja sen hallinnoinnista sekä markkinoinnista.

Lisäksi naiset pääsivät oppimaan kansalaistaidoista, naisten oikeuksista ja oman elämänsä suunnittelusta ja taidoista. Suurin osa koulutuksista keskittyi kuitenkin kyläpankkitoiminnan hallinnointiin.

Jäsenille oli tarjolla myös ammatillista koulutusta artesaanikudonnasta.

Esimerkkejä hankkeen tuloksista 2008 – 2012

  • 70% osakkaista kasvattivat tulojaan 10%:lla, monipuolistamalla tuotantoaan (kun aikaisemmin viljelivät vain yhtä tuotetta, on heillä nyt 2 tuotetta jota viljellä samanaikaisesti). Lisääntynyt tuotanto myydään markkinoille.
  • 70% maaseudulla asuvista osakkaista ostivat lainan avulla maata sekä eläimiä.
  • Kaupunkialueilla osakkaat hyödynsivät lainan sijoittamalla sen yritystoiminnan pääomaksi tai ostamalla tontin.
  • 60% (307 osakasta) ovat saaneet koulutusta yritystoiminnassa, taloushallinnossa sekä tasa-arvoasioissa.
  • 100%:lla osakkaista on hyvät luottotiedot sekä mahdollisuus saada luottoa rahoitusinstituutioista.
  • 100% osakkaista on kehittänyt säästämisen kulttuuria ja onnistunut kasvattamaan säästöjään, joita osakkaat ovat käyttäneet esimerkiksi lastensa koulumaksujen maksamiseen (ylempi kouluaste).

Kokonaisuudessaan hankkeen elinkaaren aikana joulukuuhun 2012 saakka hanke on tukenut yhteensä 835 kyläpankinosakasta.

Hanke-ehdotus englanniksi –>