Ulkoministeri Alexander Stubb: Naisten yrittäjyys on keskeisellä sijalla kehityksessä
Foorumissa pohdittiin yritystoiminnan ja kehityksen välistä suhdetta. Stubb korosti, että elinkeinoelämällä ja yrittäjyydellä on kehitysmaiden taloudellisessa kehityksessä merkittävä rooli. Perinteisen kehitysrahoituksen lisäksi Suomi osallistuu hänen mukaansa aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun uusista, täydentävistä rahoitusmekanismeista.
Suomalaisten vaikuttajanaisten ja Kirkon Ulkomaanavun vuosi sitten perustama NaistenPankki on kotimainen esimerkki uudenlaisesta tavasta yhdistää liike-elämän ja kehitysyhteistyön osaaminen pysyvien vaikutusten aikaansaamiseksi. NaistenPankissa on jo yli 200 osakasta ja rahastoon on kerätty ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes 500 000 euroa kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon parantamiseen.
NaistenPankin ohjausryhmän puheenjohtaja, Satu Mehtälä, korosti NaistenPankin toimintamallin ainutlaatuisuutta, mutta myös tavoitteiden haasteellisuutta. Hän sanoi, että uudet ja tehokkaat toimintamallit sekä varainhankinnassa että varsinaisessa päämäärässä eli köyhyyden voittamisessa ovat tarpeen.
"Iloksemme olemme saaneet nyt jo paljon aktiivisia ihmisiä ja yrityksiä mukaan toimintaan.
Olemme kuitenkin vasta tiemme alussa. Kehitämme uusia varainhankintakeinoja ja tiivistämme yhteistyötä yritysten kanssa. Siitä esimerkkinä on myös tämä tilaisuus."
Yritykset mahdollistavat kehitystä
NaistenPankki rahoittaa muun muassa kyläpankkeja, ammattikoulutusta ja muuta naisten yrittäjyyteen tähtäävää toimintaa. Hankkeiden toteuttamisesta vastaa Kirkon Ulkomaanapu. Se on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö.
Alexander Stubb huomautti, että sijoittamalla naisten toimeentulomahdollisuuksien kasvuun voidaan vaikuttaa kokonaisten perheiden, yhteisöjen ja maiden kehitykseen.
"Makrotason linjausten lisäksi on syytä katsoa, miten niin sanotusti mikrotasolla voidaan edistää taloutta ja yrittäjyyttä. Tällöin puhutaan paljolti juuri naisista. On kyse siitä, millaiset edellytykset naisilla on olla mukana kehittämässä yhteiskuntaa."
Sari Baldauf, joka on yksi NaistenPankin perustajaosakkaista, totesi, että kaikkein köyhimmissä maissa ja köyhimmillä alueilla tarvitaan tekoja, jotka auttavat pienten askelten ottamiseen.
"Uskon toimintaan, jolla autetaan ihmisiä itse ottamaan vastuu elämästään; toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan omaehtoiset kehitysprojektit, uusien työpaikkojen syntyminen ja luodaan valmiuksia työllistymiseen."
Yritykset voivat Baldaufin mukaan olla mukana rakentamassa mahdollisuuksia kehitykselle.
"Yritykset voivat ottaa huomioon myös köyhien väestönosien tarpeet toimintansa suunnittelussa. Nämä voivat osallistua esimerkiksi tuotespeksien määrittelyyn ja jakelun kehittämiseen − ja siten konkreettisen kasvualustan rakentamiseen. Samalla yritykset rakentavat itselleen kannattavaa lisäbisnestä ja kasvavaa markkinaa."
Naiset innovaattoreina ja yrittäjinä
Orange Groupin entinen toimitusjohtaja Sanjiv Ajuha pohti alustuksessaan, voiko liiketoimintaa ja hyvää tehdä yhtä aikaa. Lähdettyään Orangesta Ahuja perusti Augeren, jonka tavoitteena on kehittää muun muassa terveydenhoitoa ja koulutusta kehitysmaissa uutta kommunikaatioteknologiaa hyödyntämällä.
Suomalaisia hankkeita kehitysmaissa rahoittavan Finnfundin toimitusjohtaja Jaakko Kangasniemi kertoi yritystoiminnan edellytysten parantuneen Afrikassa selvästi. Taloudellisten ja poliittisten kaaosten kierteestä päästiin useimmissa maissa eroon jo viime vuosikymmenellä. Aivan viime vuosina monet Afrikan maat ovat ryhtyneet vähentämään byrokratiaa, panemaan korruptiota kuriin ja tekemään yritysystävällisiä uudistuksia.
Helsingin kauppakorkeakoulun innovaatioprofessori Liisa Välikangas tarkasteli naisten roolia innovaattoreina ja yrittäjinä maissa, jotka ovat tärkeitä maailman vakaudelle.
"Innovaatioon pohjautuvaa yrittäjyys mahdollistaa perheköyhyyden merkittävän vähentämisen. Pienistä aluista kasvaa suuria tuloksia."
Lisätietoja:
NaistenPankin ohjausryhmän puheenjohtaja Satu Mehtälä, puh. 050 539 8590
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, puh. 040 5313 514