Naisten Pankki toteutti unelmani
Kun Naisten Pankki toukokuussa 2007 perustettiin, Suomessa kohistiin Tiitisen listasta. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset saivat lisäpaikkoja. YK käynnisti yhden historiansa suurimmista ja kalleimmista rauhanturvaoperaatioista ja lähetti Sudanin Darfuriin suuren rauhanturvajoukon. Suomi jättäytyi Vanhasen johdolla operaatiosta sivuun. Suomi ei ollut vielä vajonnut lamaan, mutta kehitysyhteistyön mielekkyydestä keskusteltiin.
– Suomalaisten suhtautuminen kehitysyhteistyöhön oli kriittistä ja ehkä jopa välinpitämätöntä. Vuonna 2007 ei ajateltu, että kehitysyhteistyötä voisi fokusoida erityisesti naisiin ja tyttöihin, varsinkaan erityisesti yrittäjyydellä, sanoo Marianne Heikkilä. – Siihen asti Suomen kehy-hankkeet olivat olleet hyvin
perinteisiä – seksuaaliterveyttä, ympäristöasioita, maatalouden kehittämistä.
Naisten Pankin perustajiin kuuluvan Marianne Heikkilän mielestä kymmenen viime vuoden aikana tietoisuus kehitysmaiden tyttöjen ja naisten koulutuksen ja yrittäjyyden tukemisen tärkeydestä on lisääntynyt. Toisaalta poliittinen ilmapiiri muun muassa kehitysyhteistyötä kohtaan on kiristynyt. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on tehnyt näkyväksi miten kriittisesti osa suomalaisista suhtautuu muiden auttamiseen. Kehitysyhteistyöstä on leikattu rajusti.
Kehitysyhteistyön kentällä Naisten Pankki on pienestä koostaan ja nuoresta iästään huolimatta ottanut edelläkävijän vaikuttavan roolin. Naisten Pankin innovaatiosta, eli oman osaamisen jakamiseen perustuvasta vapaaehtoistyöstä ovat ottaneet mallia muutkin järjestöt ja toimijat.
– Naisten Pankki on onnistunut kertomaan vaikuttavasti, ettei se tee yleistä kehitysyhteistyötä, vaan on nimenomaan yrittäjyyden ja toimeentulon tukemisen väline naisille kehitysmaissa. On ollut upeaa seurata Naisten Pankin kasvua ja nähdä, miten valtava määrä innostusta ja yhdessä tekemisen voimaa siinä on. Vielä kymmenen vuoden jälkeen toiminta kasvaa ja hakee selkeästi erikoistuneena vapaaehtoistoimintana yhä uusia osallistujia, Heikkilä sanoo.
Naisten Pankki on yhä osa Marttaliiton pääsihteerinä työskentelevän Heikkilän arkea.
– Naisten Pankki on ollut yksi elämäni suurimmista unelmista, yhdessä naisten kanssa synnytetty toimintamuoto, joka muuttaa heikoimmassa asemassa olevien naisten asemaa pysyvästi kehitysmaissa. Tasa-arvo ja naisten osallisuuden vahvistaminen ovat aina olleet tärkeitä arvoja yrittäjäsuvussamme. Suomalaisten naisten saamat mahdollisuudet voivat olla esimerkkinä maailman naisille, Heikkilä toteaa.
Kun Heikkilä on tekemisissä erilaisten ryhmien ja järjestöjen kanssa, kääntyy puhe usein Naisten Pankkiin. Moni marttayhdistys tukee Naisten Pankin toimintaa.
Naisten Pankki aloittaa uuden vuosikymmenen maailmassa, joka vaikuttaa entistä epävarmemmalta. Pakolaisia on historiallisen suuri määrä.
Kaukana Suomesta tehtävän työn tärkeydestä ja tuloksista pitää kertoa havainnollisesti ja vaikuttavasti. Työn vaikuttavuutta pitää arvioida jatkuvasti. Yrittämiseen keskittymistä ei saa koskaan hävittää, ettei toiminnasta tule yleistä kehy-toimintaa, Heikkilä painottaa.
– Pitää myös huolehtia siitä, että ihmisten into ei lopahda tai johda keskinäisiin kiistoihin. Toimintaa on johdettava määrätietoisesti ja toisaalta annettava vapaaehtoisille tilaa mennä ja tehdä. Näiden välinen tasapaino on aina kuin nuoralla kävelemistä.
Vaikka Naisten Pankki on olemassa kerätäkseen rahaa, ei yhteistä iloa ja palkitsemista saa unohtaa.
Naisten Pankin kymmentä vuotta juhlittiin toukokuussa 2017. Työ jatkuu, jotta entistä useampi kehitysmaiden nainen saa mahdollisuuden parempaan toimeentuloon. Mitä tavoitteita Naisten Pankilla voisi olla uudelle vuosikymmenelle?
– Ainutlaatuisen toimintamallin voisi viedä ulkomaille. Yhteisö voisi tehdä kotimaassakin enemmän vaikuttamistyötä tyttöjen ja naisten aseman puolesta. Se vahvistaisi brändiä, ja avaisi tietä varainhankinnalle.
Heikkilä toivoo, että myös miehet ja eri ikäpolvet tulisivat mukaan työhön. Miehet voisivat perustaa mallin, jossa sijoitetaan naiselle tulevaisuus.
– Enemmän kuin hienoja puheita maailma tarvitsee tekoja paremman yhteiskunnan ja ihmisarvon puolesta, Marianne Heikkilä sanoo.
Teksti: Kaisa Viljanen