Nepalissa kuukautiset eristävät tyttöjä yhä menkkamajoihin: ”Yöllä pelotti, että joku tulee”
Majaan noustessa joutuu ottamaan ison harppauksen ylös. Se on hyvä, koska muuten käärmeiden ja erilaisten maassa kulkevien hyönteisten olisi helpompi yllättää ovettomassa majassa nukkuja.
Täällä nepalilainen Laxmi Sarki (kuvassa), 27, on viettänyt viisi yötä joka kuukausi kuluneiden lähes yhdeksän vuoden ajan – siitä asti, kun hänen kuukautisensa alkoivat.
– Yöllä pelotti, että joku tulee. Asumme kansallispuiston laidalla ja siellä on myös paljon käärmeitä, Sarki sanoo.
Eristettynä nukkumiseen liittyy todellisia riskejä
Nepalissa on tilastoitu viimeisen reilun vuosikymmenen aikana kymmeniä kuolemia, jotka liittyvät joissakin yhteisöissä edelleen harjoitettavaan kuukautisiin liittyvään tyttöjen ja naisten eristämiseen eli chhaupad-perinteeseen.
Kuolemat johtuvat useimmiten myrkyllisten käärmeiden puremista tai tulenkäsittelystä syntyvästä häkäkaasusta. Toki tytöt ja naiset ovat eristettyinä myös alttiina seksuaaliselle väkivallalle.
Kuukautisiin liittyvä eristäytyminen johtuu pitkään vallalla olleesta ajatuksesta, jonka mukaan tytöt ja naiset ovat kuukautisten aikaan epäpuhtaita. Siksi heidän pitää suojella muita perheenjäseniä sairauksilta ja huonolta onnelta nukkumalla eristyksissä viisi yötä kuukautisten alkamispäivästä.
– Tuntuuhan se ikävältä, että näin pitää tehdä, mutta kaikki naiset täällä ovat samassa jamassa, Sarki sanoo.
Naisten tekemät kotityöt muuttuvat kuukautiseristyksen aikana. He eivät saa esimerkiksi hakea perheelleen vettä tai edes kastella kasvimaata tai osallistua ruoanlaittoon. Rajoitusten ja eristäytymisen tiukkuus vaihtelee paikallisesti.
Lähes yhdeksän vuoden ajan Laxmi Sarki oli kuukautisten aikaan menkkamajassa.
Tasa-arvotyön tavoitteena on naisten turvallisuus ja työllistyminen
Naisten Pankki on tehnyt Sarkin yhteisössä Kanchanpurin alueella naisten tasa-arvoa ja toimeentulomahdollisuuksia tukevaa työtä yhdessä paikallisen kumppanijärjestönsä NEEDS Nepalin kanssa.
Työn kohteena ovat erityisen haavoittuvassa asemassa olevat naiset.
Taloudenpitoon ja yritystoimintaan liittyvien koulutusten lisäksi Naisten Pankin työ Nepalissa on sisältänyt myös tasa-arvoon, kuten kuukautisiin liittyviin tabuihin ja haitalliseen chhaupad-perinteeseen, pureutuvia osioita.
Niiden ansiosta yhteisöissä on NEEDS Nepalin paikallisen asiantuntijan Srijana Joshin mukaan rakennettu naisille turvataloja, joihin naiset voivat tulla kuukautisten ajaksi.
– Kertoo perinteen vahvuudesta, että siitä ei ole kokonaan luovuttu täällä, vaikka näistäkin naisista osa on kouluttautunut. Tasa-arvo on vielä kaukana, mutta yhteisöt ovat havainneet haitalliset käytännöt ja se on ensimmäinen askel, Joshi sanoo.
Naisten ryhmissä jaetaan tietoa, kouluttaudutaan ja tuetaan
Naisten Pankki on perustanut alueelle 28 naisten ryhmää, jotka tapaavat säännöllisesti. Ryhmissä jaetaan tietoa lähisuhdeväkivallasta, perusoikeuksista ja perhesuunnittelusta. Naiset myös tukevat toisiaan ja kyseenalaistavat yhdessä haitallisia perinteitä.
Lahjoittajien tuella toimivan hankkeen tavoitteena on vahvistaa naisten asemaa. Ryhmien jäsenet oppivat uusia ammattitaitoja ja säästävät yhteiseen kassaan, josta kukin voi nostaa lainoja esimerkiksi yrityksen perustamiseen. Vuonna 2023 naiset perustivat jo 219 yritystä.
Työ ja omat rahat ovat tuoneet heille ripauksen päätösvaltaa perheen sisällä.
– Aiemmin tällä seudulla ei ollut tasa-arvoa kotona vaan selvät erot miesten ja naisten töiden ja velvollisuuksien välillä. Ennen miniä oli se, jolle kuului suurin osa kotitöistä ja anoppi ja muut sukulaiset saattoivat pahoinpidellä häntä, kertoo yksi jäsenistä Nirmala Dhami.
– Koulutusten ansiosta asiat ovat muuttuneet tasa-arvoisempaan suuntaan, Dhami jatkaa.
Laxmi Sarki, 27, elää Lounais-Nepalissa Kanchanpurin alueella yhteisössä, jossa monien naisten pitää kuukautisten aikaan eristää itsensä muusta perheestä erilliseen menkkamajaan.
Laxmi Sarki on luopunut vanhasta, karjasuojan viereen puusta, pressusta ja savesta rakennetusta menkkamajastaan viime vuonna. Sen tilalle hänen perheensä on nyt rakentanut tiilistä muuratun pienen talon, jossa on oikea sänky, lukittava ovi, sähkövalot ja tuuletin.
– Nyt tunnen oloni turvallisemmaksi, hän sanoo.
Kirjoittaja: Elisa Rimaila, tekstin editointi ja Naisten Pankin työn lisäykset Eija Wallenius. Artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomissa natiiviartikkelimainoksena.
Kuvat: Antti Yrjönen