Mayanaisten muutosten tuulet
Kulku Muqbilhan kylään pohjoisessa Guatemalassa on haasteellinen.
”Emme halua olla enää syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!” toteaa naisryhmän puheenjohtaja, viiden lapsen äiti Herlinda Asig Caal.
Herlinda ja kylän muut naiset ovat osallistuneet jo reilun parin vuoden ajan Naisten Pankin koulutushankkeeseen pohjoisessa Guatemalassa.
Naiset saavat koulutusta kahden viikon välein. Tuolloin puolenpäivän mittaisissa työpajoissa opitaan naisten oikeuksista ja mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon, toimeentulon harjoittamisesta ja yrittäjyydestä maatalouden parissa sekä luku- ja laskutaitoa.
”Meillä on oikeus puhua omaa kieltämme”, korostaa Herlinda, joka on mayaintiaani. Herlindan äidinkieli on q’eqchi’, jonka lukemista ja kirjoittamista hän on nyt Naisten Pankin hankkeessa päässyt oppimaan. Mayojen asema on perinteisesti Guatemalassa heikko. Maan virallinen kieli on espanja.
Yrittäjäksi ryhmän kanssa
Kiitos hankkeen, nyt Herlindan kylässä toimii seitsemän naisen yrittäjäryhmä.
”Saamme oppia moninaisimmista ja tehokkaammista viljelymenetelmistä. Nyt meidän ei tarvitse enää ostaa kaikkia vihanneksia vaan saamme itse tuotettua ne”, naiset iloitsevat.
”Olemme myös oppineet laskemaan. Kun nyt myymme vihanneksiamme, osaamme ottaa kustannuksetkin huomioon.”
Herlinda talonsa edessä yhdessä muiden naisryhmäläisten kanssa. Naiset ovat alkaneet kasvattaa takapihoillaan yuccaa, ananasta, kaakaota, banaania ja camotea.
Naisten Pankin myötä naisryhmät Muqbilhan kaltaisissa kylissä voivat nyt saada korottomia lainoja maatalouteen liittyvään yritystoimintaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun nämä mayaintiaaninaiset saavat mahdollisuuden ottaa lainaa.
Kahdeksan kuukauden laina-ajan jälkeen naiset rahoittavat seuraavan yrittäjäryhmän alkupääomaa vaativan investoinnin. Näin maatalousyrittämisen rahoittamisen ketju jatkaa kulkuaan köyhien naisten keskuudessa.
Muqbilhassa naiset päättivät alkaa kasvattamaan sikoja ja saivat siihen liittyvää koulutusta. Siankasvatus valikoitui toimeentuloksi muun muassa siksi, että sikoja on helppo kasvattaa, niille tarjottava ruoka löytyy helposti eikä sitä tarvitse ostaa ja sikoja voi pitää pihapiirissä, eikä niitä tarvitse lähteä hoitamaan kauas kotiaskareiden ääreltä. Myöskään ilmastovaihtelut eivät vaikuta eläinten kasvuun, kuten ne vaikuttavat viljelemiseen. Sioista saatava voitto on myös varsin hyvä. Yrittäjäryhmän kohdalla ensimmäisen kahdeksan kuukauden syklin tuotto on reilusti yli 1500€.
Yrittäjäryhmän säästöporsas ja -vihko Herlindan kodin pöydällä.
Säästämisen kulttuuriin opettelua
Puheenjohtajana Herlinda on varsin topakka. Tämä on ensimmäinen kerta, kun hän on vastuullisessa luottamustehtävässä.
”Nykyään osallistumme kaikkiin mahdollisiin kokouksiin yhteisössämme, kuten kirkon ja naiskomitean kokouksiin. Emme halua olla enää syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!”
Muqbilhan naisryhmä on myös säästö- ja lainaryhmä. Jokainen ryhmän jäsen on sitoutunut säästämiseen ja tuokin kahden viikon välein järjestettävään kokoukseen itselle sopivan summan rahaa. Keskimääräiset säästömäärät vaihtelevat 2 – 5 quetzalin välillä (0,23 – 0,58 €). Säästöpossu on nyt aivan täynnä.
”Säästämme ensimmäistä kertaa elämässämme. Kaiken kaikkiaan kyse on siitä, että reflektoimme kuinka olla kehittynyt yhteisö. Nyt me opettelemme säästämistä.”
Tarkkoja merkintöjä säästövihossa.
Puheenjohtaja Herlinda on hyvin motivoitunut tehtävässään: ”Käytän oppimaani tulevaisuudessa muiden hyväksi.”
Tämän kaltaista säästö- ja lainaryhmätoimintaa on Naisten Pankin hankkeissa ollut 9 maassa, 3 mantereella. Kyläpankin omistajat, naisryhmän jäsenet, itse päättävät toimintansa säännöt. Yhdessä sovitaan laina-ajan kesto, korko ja se, millaisiin tarkoituksiin lainoja voi saada.
Herlinda esittelee ylpeänä ryhmänsä tarkoin kirjattua säästövihkoa, jonne summat merkataan. Pian alkaa lainaaminen, kunhan vain pääomaa on kasvatettu tarpeeksi. Kyse ei kuitenkaan ole vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisessta voimaantumisesta:
”Olen oppinut, kuinka suojella itseäni. Kun aloitimme koulutukset, monet ryhmäläiset olivat ujoja ja eivät uskaltaneet puhua muiden seurassa. Me olemme täällä näyttämässä voimamme! Mielemme on auki. Meidän ei tulisi joutua miesten hyväksikäyttämiksi. Meidän tulee olla tasa-arvoisia!” painottaa Herlinda.
”Meidän oikeutemme eivät pääty tämän hankkeen myötä!”
Ylin kuva: Herlindan ja tämän tyttäret Olivia (13 v.) ja Soila (8 v.) kotipihallaan. ”Nyt me osallistumme päätöksentekoon”, kertoo Herlinda hankkeen hyödyistä naisten keskuudessa.
Herlindan talon edustalta aukeaa vihreä maisema.
Guatemalainen kaakao kiehumassa Herlindan keittiössä.
Herlindan 8-vuotias Soila-tytär vedenhakumatkalla.
Muqbilhan pieni kylä on mayaintiaaneihin kuuluvien q’eqchi’en aluetta.