María tavoittelee riippumattomuutta muista

– Minä todella pidän siitä, että saan kouluttautua ja käyttää aivojani, huudahtaa María Isabel Cac Cu.

Tämä 33-vuotias kolmen lapsen äiti osallistuu Naisten Pankin antamaan koulutukseen pohjoisessa Alta Verapazin osavaltiossa Guatemalassa. María on q’eqchi’-alkuperäiskansaan kuuluva mayaintiaani, joista 99 % sanotaan elävän köyhyydessä. Tähän Naisten Pankki pyrkii tekemään muutosta.

María ja 36 muuta santamartalaista naista on saanut koulutusta jo kahden ja puolen vuoden ajan. Joka toinen keskiviikko naiset saapuvat kylän keskellä sijaitsevaan hökkelimäiseen maalattiaiseen koulutusrakennukseen uuden tiedon äärelle. He janoavat oppia ja sitä he myös täällä saavat. Puolen päivän ajan naisia perehdytetään oikeuksiinsa, maatalousyrittäjyyteen sekä luku- ja laskutaidon pariin.

– Pidän todella kovasti siitä, mitä me opimme koulutuksissa, María kiittelee.

– Olen niin onnellinen, että saan olla osa tätä ryhmää! Kiitos, että kehitätte kyläämme, huudahtaa nainen Marían olan takaa.

Jokaisella naisella tuntuu olevan kymmenkunta lasta. Taaperot pyrkivät määrätietoisesti äitiensä syliin, nostavat paidanhelmaa ja hörppäävät maitoa. Vauvat nukkuvat riippukeinumaisissa, otsalle asetettavissa kantoliinoissaan päiväunia. Kun äiti ei ole liikkeessä, voi kantoliinan vauvoineen nostaa seinällä olevaan koukkuun tai puun oksaan.

María kantaa pienokaistaan perinteiseen guatemalalaiseen mayatyyliin. Kantoliina voidaan nostaa vaikka puun oksaan, jotta vauva voi jatkaa uniaan.

Koulutukset suuren lapsilauman eivät keskellä tahtoneet onnistua. Äitien keskittymiskyky herpaantui tuon tuosta. Niinpä keskiviikkoaamuille on palkattu lastenhoitaja, joka huolehtii pienimmistä opetuksen ajan. Näin lapset saavat turvallista hoitoa ja naiset koulutuksista suuremman hyödyn.

– Annamme ja löydämme aina aikaa näille kokouksille, vaikka meillä on kädet täynnä töitä, julistavat naiset yhdessä rintamassa.

Naisten Pankin koulutus antaa santamarttalaisille mayanaisille paljon muutakin kuin konkreettista oppia yrittäjyydestä.

– Me todella haluamme osallistua näihin koulutuksiin! Olin aiemmin, niin kuin moni muukin meistä, hyvin ujo ja hermostunut ihmisjoukoissa. Tämä ryhmä on rohkaissut meistä jokaista ja siksi olemme alkaneet uskaltautua puhumaan. Olemme muuttuneet.

Yrittäjyyden ensiaskeleita – yhdessä

María on yksi Santa Martan kylän kahdeksasta naisesta, jotka perustivat yhdessä Naisten Pankin lainalla ryhmäyrityksen. Naiset päättivät aloittaa 8 kuukauden ajaksi käyttöönsä saamansa alkupääoman turvin sian kasvatusta. Tähän he saivat yksityiskohtaista koulutusta. Siankasvatus valikoitui naisten maatalousyrittäjyyden kohteeksi tarkan harkinnan jälkeen:

• sikoja on helppo kasvattaa
• porsaiden ruokaa tarvitse ostaa: ne syövät maissia ja takapihoilta saatavia kasveja
• sikoja voi pitää pihapiirissä, eikä niitä tarvitse lähteä hoitamaan kauas kotiaskareiden ääreltä
• ilmastovaihtelut eivät vaikuta eläinten kasvuun, kuten ne vaikuttavat viljelemiseen
• hyvin hoidettuna sioista saatava voitto on erinomainen: kahdeksan kuukauden lainasyklin aikana ryhmä voi tienata yli 1500 euroa

Päivä paistaa Santa Martan kylän koulutusrakennuksen seinistä läpi.

Kun Marían yrittäjäryhmän laina-aika vuodenvaihteessa tulee tiensä päähän, he rahoittavat seuraavan naisryhmän alkupääoman samalla summalla, millä Naisten Pankki alun perin tuki heitä. Näin maatalousyrittämisen rahoittamisen ketju jatkaa kulkuaan, kun tämä naisryhmä jälleen rahoittaa seuraavan ryhmän alkuinvestoinnit.

Uusia makuja pihapiiristä

Naisten Pankin koulutukset ovat tuoneet Marían päiviin myös uudenlaisia askareita. Nyt jokaisen naisen pihamaalla, pienessäkin tilassa, kasvaa monipuolisesti erilaisia vihanneksia, mausteita ja hedelmiä. On kanelia, neilikkaa, kookosta, mangoa, kassavaa…

– Olen aloittanut banaanin ja kaakaon viljelyn pihapiirissäni. Näihin olen saanut oppia Naisten Pankin koulutuksissa, kertoo María.

Osa Marían viljelyksistä menee myytäväksi, osa taas päätyy perheen omaan pöytään monipuolistamaan ravintoympyrää.

– Mieheni ei vastusta, vaikka osallistun koulutuksiin. ’On ok, että menet’, hän sanoo, kun kerron, että kouluttajamme José on opettanut, että meillä on oikeus osallistua tai oikeastaan velvollisuuskin. Me naiset emme ole aiemmin saaneet minkäänlaista koulutusta tai edes olla paikalla kokouksissa. Kaikki kylän kokoukset olivat vain miehille. Nyt me tiedämme, että meilläkin on oikeus osallistua.

– Miehet usein kysyvät, mitä saatte koulutuksesta. Me tavoittelemme riippumattomuutta muista.

37 mayanaista kokoontuu koulutuksiin joka toinen keskiviikko.

Santa Martan kylänraittia. Oikealla edessä näkyy valkoinen koulutusrakennus.

Tyypillinen q’eqchi’-perheen koti.

Q’eqchi’-naisten aika kuluu taloudenhoidon parissa aamuvarhaisesta iltamyöhään. Nyt valmistumassa on maissitortillat ja kaakao.