Nuorten näkökulma: Ilmastokestävyyden eturintama löytyy papupelloilta

Ilmastonmuutos näyttäytyy kehittyvissä maissa erilaisena kuin me koti-Suomessa ilmiötä havaitsemme, esimerkiksi ympäristökatastrofeina ja veden tason nousuna. Emme ole kansainvälisesti tarpeeksi varautuneita auttamaan niitä, joita häiriötila koskee.

Olipa kyse ilmastopakolaisista tai länsimaiden kulutustason aiheuttavista päästöistä – nopeaa ratkaisua ei ole mutta pystymme ruohojuuritasolla ainakin auttamaan.

Ilmastopakolaiset putoavat turvaverkkojen välistä

Ilmastonmuutos aiheuttaa epävakautta yhtä lailla kuin muut hätätilat maailmalla vaikkei tukea siitä kärsiville ole läheskään samalla tasolla saatavilla.

Vuonna 1951 Genevessa allekirjoitettiin pakolaissopimus, jonka tarkoituksena on suojella pakolaisten oikeuksia. Sopimus on osa kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä, joka määrittelee, kuka on pakolainen sekä mitä suojausta ja sosiaalisia oikeuksia heillä on.

YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) toimii sopimuksen valvojana. He työstävät sopimuskohtien sovellusta alueellisiin lakeihin sekä kannustavat maita liittymään sopimukseen.

Geneven pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleissopimusta pidetään edelleen ainutlaatuisena sopimuksen liittyvien maiden laajuuden sekä UNCHRn valvomismandaatin takia. Pakolaissopimus ei kuitenkaan kata ilmastopakolaisia – tämä tunnistamattomuus pakolaissopimuksessa sekä rajoitettu näkyvyys ilmaston laajemmasta vaikutuksesta pakotettuun maahanmuuttoon hankaloittaa turvapaikan ja muiden pakolaisille oikeutettujen suojauksen saamista.

Ilmastopakolaisuus ei ole uusi konsepti. Se esiintyi ensimmäisiä kertoja 1990-luvulla YK:n foorumeissa, jolloin termiä alettiin määrittelemään.

Termin määrittely jatkuu yhä. Vuosittain ilmastopakolaisia on jo 21,5 miljoonaa ja UNCHR on arvioinut, että vuoteen 2050 mennessä määrä kasvaisi yhteensä 200 miljoonaan. Työ on siis vasta aluillaan.

Tuemme paikallisten ilmastokestävyyttä Kambodžassa

Ilmastopaon syynä voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen ilmastomuutoksesta johtuva häiriötila. Lyhytaikaisia kriisitiloja voi aiheuttaa ympäristökatastrofit tai äärimmäiset sääilmiöt kuten tsunamit tai kuivuuskaudet. Näissä tapauksissa erityisesti omaisuusvahingot ja esimerkiksi puhtaan juomaveden ja ruuan saanti ovat uhattuina.

Pitempiaikaisten ympäristöilmiöiden kuten veden tason nousu tai viljelysmaan aavikoituminen uhkaavat yhtä lailla ihmisten elinkeinoja. Näitä on kuitenkin hankalampia todentaa hätätilaksi samalla tasolla kuin muita pakolaisasemaan joutuvia sotatoimien tai muun väkivaltaisten tilanteiden takia.

Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutusta ruuantuotantoon pidetään YK:lla suurena huolenaiheena. Esimerkiksi epäekologiset viljelymetodit pahentavat ilmastonmuutoksen aiheuttamaa kuivuutta tai veden saantia.

Naisten Pankin hankkeessa Kambodžassa koulutetaan naisia ilmastokestävien viljelytekniikoiden ja -lajikkeiden käyttöön. Liki 300 naista on koulutettu hanketyön tuloksena – uudet kastelumenetelmät säästävät vettä ja muovipeitteet vähentävät kasvinsuojeluaineiden tarvetta.

Kambodžalainen Tha Sreymon osallistui Naisten Pankin ilmastoaiheiseen koulutukseen vuonna 2019. Kuva: Naisten Pankki / Jenna Soikkeli

Naiset oppivat muun muassa vettä säästävistä kastelumenetelmistä. Tässä kasvatetaan vesipinaattia Kambodžassa. Kuva: Naisten Pankki / Jenna Soikkeli

Hanketyö kattaa myös laajempaa tukea paikallisten naisten toimentuloon. Naisten Pankki on perustamisvuodestaan 2007 asti ollut Kambodžassa ja tukenut liki 8 000 naista esimerkiksi säästö- ja lainaryhmien ja maatalousosuuskuntien myötä. Hanke tarjoaa myös ammattikoulutusta, joka on vuoteen 2021 mennessä on tavoittanut 45 nuorta naista.

Hanketyön tuoma tuki paikallisille on hyvä esimerkki siitä, miten vastustuskykyä ilmastonmuutokseen voi edistää uusien taloudellisten mahdollisuuksien rinnalla.

Kulutuksemme vaikutukset kaikuvat kauas

Kehittyvät maat kantavat suurimman taakan päästöjen vähentämiseen liittyen, koska mittaamme maakohtaisia päästöjä sen sijaan, että tutkisimme maailmanlaajuisia toimitusketjuja.

Yhteensä 32 maata 116:sta on viime vuosina onnistunut erottamaan kulutuksensa tuotantoperusteisista päästöistä. Näiden 32:n pääosin kehittyneiden maiden bruttokansantuote on jatkanut kasvuaan samalla kun kulutukseen liittyvät teollisen päästöt on ulkoistettu muihin maihin.

Kehityksen myötä monet länsimaat ovat myös tiukentaneet teollisuuteen liittyvien päästöjen määrää, jolloin teollisuus on usein halvempaa siirtää muualle. Erikoistumisen trendi myös myötäilee tuotantoperusteisia päästöjä – kehittyvissä maissa trendi on päästöttömimpiin uriin kuten tuotteiden suunnitteluun tai markkinointiin, kun taas halvempaa ja päästörikkaampaa teollisuutta pystytään hyödyntämään muualta.

Ylemmällä tasolla tämä kulutuksen ja teollisuuden erotus vaatii kauppataseen tutkimista päästöjen perspektiivistä sen sijaan, että viennit ja tuonnit tiivistetään tavaroiden sekä palveluiden rahalliseen arvoon. Kun mietimme omaa jalanjälkeämme, voimme keskittyä kuluttamaan kestävämmin!

Tammikuussa Next Generation -blogikirjoitus otti kantaa kiertotalouden edistämiseen tukemalla Naisten Pankin hanketta Keniassa kierrätyksen parissa sekä muuttamalla omaa kuluttajakäyttäytymistä suosimalla kierrätettyjä (ja tyylikkäitä!) vaatteita Planetaarisen Vaatekaapin edistämän esimerkin tavoin.

Iidan argumentit kiertotaloudesta toimivat hyvänä pohjustuksena meidän rooliin myös tämä kuukauden ilmastoaiheessa – vaikka ongelma tuntuukin monumentaaliselta niin pienillä parannuksilla voimme ainakin tehdä ihmisen kokoisen muutoksen.

Arvot edellä, lompakko perästä!

Kestävämpää kulutusta kannattaa harjoitella – alta löytyy listattuna pieniä muutoksia, joilla pääsee hyvin alkuun.

• Joutsenmerkistä tunnistat vastuullisemmat tuotteet ja palvelut terveydenhuollosta hotelleihin ja hygieniatuotteisiin.
• Pidä silmät auki ja korvat höröllä Next Generationin seuraavasta Kierrätä Naiselle Ammatti -tapahtumasta tai etsi aarteita lähialueiden kirppareilta, joihin voit tutustua kirpputorihaun kautta!
• Sitran Elämäntapatesti antaa lyhyen kyselyn perusteella räätälöityjä vinkkejä siihen, miten voit parantaa elämänlaatuasi sekä toimia ympäristön puolesta.
• Lahjoita Naisten Pankille – esimerkiksi Kambodžan hanketyön kautta tarjotaan naisille koulutusta ilmastokestävien viljelytekniikoiden käyttöön.

Next Generation on nuorille aikuisille suunnattu Naisten Pankin valtakunnallinen ryhmä. Järjestämme vuoden mittaan useita tapahtumia, joilla edistämme Naisten Pankin varainhankintaa ja tunnettuutta. Innovatiivinen ja aktiivinen vapaaehtoistiimimme koostuu eri alojen moniosaajista.

Kirjoittanut Linda Arfelt, Naisten Pankin Next Generation tiimiläinen

Aloituskuva: Yabengue Carole toimii Lakanzan naisten ryhmän johtajana Bozoumin alueella Keski-Afrikan tasavallassa. Alueen naisten toimeentulo on riippuvaista maataloudesta, joka on altis ilmastonmuutokselle. Kuva: Patrick Meinhardt

Lähteet:

• https://www.naistenpankki.fi/tyomme-tulokset/hankkeet/kambodza/
• https://maailmankuvalehti.fi/2001/6/yleinen/kehitysmaissa-ilmastonmuutoksen-torjunta-lahtee-ruohonjuuritasolta/
• https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2018/621893/EPRS_BRI(2018)621893_EN.pdf
• https://www.zurich.com/en/media/magazine/2022/there-could-be-1-2-billion-climate-refugees-by-2050-here-s-what-you-need-to-know
• https://www.migrationdataportal.org/themes/environmental_migration_and_statistics