Naiset pystyvät vaikka mihin
Kun Ebunoluwa ”Ebun” Orimolade kesällä 2007 tuli Lagosista Helsinkiin suomalais-nigerialaisen lapsuudenystävänsä häihin, hän ei arvannut, että visiitti muuttaisi hänen elämänsä.
Juhlissa Ebun tapasi suomalaisen Antin ja rakastui.
Kahdeksan kuukautta ensitapaamisesta pari meni naimisiin Nigeriassa. Hänestä tuli Ebun Kivinen. Avioliittoa juhlittiin yhteensä kolme kertaa, sekä Suomessa että Nigeriassa.
-Antti vakuutti minut siitä, että Suomeen kannattaa jäädä, Ebun, 37, sanoo parin kodissa Vantaalla.
Töölönlahdella syyskuussa järjestetyn Naisten Pankin Kävele Naiselle Ammatti -tapahtuman sekä huhtikuun vuosijuhlan osallistujat saivat ihastella Ebun Kivisen kädenjälkeä upeissa muotinäytöksissä. Ebun hurmasi yleisön suunnittelemillaan värikkäillä ja naisellisilla vaatteilla, joissa yhdisteltiin rohkeasti myös koruja ja erilaisia päähineitä.
-Ihailin pienestä asti äitini tapaa pukeutua ja meikata. Myös hiljattain edesmennyt isoäitini rakasti muotia. Minulla oli tapana sovittaa ja leikkiä heidän vaatteillaan, Ebun kertoo.
Opiskellessaan muun muassa henkilöstöhallintoa yliopistossa Lagosissa Ebun myi eri puolilta ostamiaan vaatteita, laukkuja ja kenkiä pienestä asuntolahuoneestaan. Opiskelijat huomasivat, että hänellä oli hyvä silmä. Pian Ebunista tuli ruohonjuuritason muotikonsultti.
-Ensitreffeille menossa ollut nainen saattoi tulla luokseni kysymään, miten hänen pitäisi pukeutua, ja neuvoin häntä, Ebun kertoo.
Lagosissa ihmiset panostavat muotiin – vaatteisiin, kampauksiin ja asusteisiin. Erilaiset huiveista sidotut näyttävät päähineet kuuluvat olennaisesti naisten perinteiseen pukeutumiseen monissa eteläisen ja läntisen Afrikan maissa. Päähine on osa arkea tai juhlaa, se kertoo tilaisuuden luonteesta ja naisen kulttuuritaustasta. Kuoseja ja kangastyyppejä on lukemattomasti, ja sitominen vaatii ammattitaitoa.
Nigeriassa päähinetta kutsutaan geleksi. Ebunin käyttämä viuhkamainen gele viestii hänen kuuluvan Yoruba-kansaan.
Ebun Naisten Pankin vuosijuhlissa 2016 näytöksensä jälkeen.
Vaikka Ebun on aina ollut vaatteista kiinnostunut, tiensä suunnittelijaksi hän löysi kuitenkin vasta Suomessa. Lagosissa hän oli työskennellyt puhelinyhtiössä. Vasta Suomeen muutettuaan hän palasi takaisin intohimonsa pariin.
-Aiemmin en tiennyt, miten olisin käyttänyt muotia.
Tällä hetkellä Ebun elää kiireistä kotielämää. Hän on saanut kolme lasta viimeisen kolmen vuoden aikana. Vanhimmat tytöt ovat 2 ja 3, nuorin vasta kolme kuukautta.
-Äidiksi tuleminen ei ole saanut minua luopumaan rakastamastani muodista. Minulla on ne taidot yhä, Ebun sanoo. Naisten Pankin muotinäytösten vaatteet hän teki itse yön tunteina, ja myös ompeli vaatteet itse.
Ebunin kädenjälki näkyi myös viime vuoden Linnan juhlissa, jonne hän stailasi Kultturikeskus Caisan kulttuurituottajan Oge Enehin ja sitoi hänen egensä.
Miten oikein teet sen?, ihmiset ovat kysyneet.
-Kun lapset menevät nukkumaan, minulla on ehkä neljä tuntia itselleni, Ebun sanoo. Mallinukke odottaa nytkin ruokapöydän vieressä. Kun rakastaa jotain asiaa, ei välitä siihen kuluvasta ajasta. On ihanaa olla äiti, mutta haluan näyttää lapsilleni, mitä kaikkea äitinäkin voi tehdä. Multitaskingin olen oppinut omalta äidiltäni.
Ebunin vaatteissa yhdistyvät afrikkalaistyyppiset värikkäät ja yksiväriset kuosit. Perinteisiä afrikkalaisia kankaita hän ei juuri käytä, mutta inspiroituu muun muassa niitä valmistavan perinteikkään hollantilaisyrityksen, Vliscon kuoseista.
Lagos on äänekäs kaupunki. -Sosiaalinen elämä on siellä todella vilkasta. Lagosissa täytyy aina näyttää hyvältä. Muoti on ihan hullua siellä. Suomi on rennompi, Ebun sanoo.
-Ihmiset Suomessa arastelevat värikkäiden afrikkalaiskuosien käyttämistä. Haluan vaatteillani näyttää, että värejä voi käyttää päivittäin, eikä niitä tarvitse pelätä. Värit antavat iloa ja energiaa.
Ebun haluaa tehdä vaatteita kaikille, jotka rakastavat väriä – ja opettaa loputkin käyttämään sitä, varsinkin keskellä pitkää ja pimeää suomalaista talvea. Hän myös tuunaa asuihinsa sopivat kengät ja korut.
Vuonna 2009 Ebun osallistui Ourvision-laulukilpailuun ja pääsi finaaliin.
-Kasvoin kodissa, jossa rakastetaan musiikkia ja taidetta. Vanhempani laulavat kirkkokuorossa, ja varsinkin isäni pitää kovaäänisestä musiikista. Kouluaikana olin mukana erilaisissa musiikkikerhoissa, Ebun kertoo.
-En olisi koskaan uskonut, että uskaltaisin nousta lavalle laulamaan. Myös monet minut pitkään tunteneet yllättyivät asiasta. Suomi sai minut tekemään asioita joita oikeasti haluan tehdä, Ebun sanoo. Ebun kertoo aviomiehensä kannustaneen häntä kilpailuun.
Sittemmin Ebun on tehnyt satunnaisia laulukeikkoja. Seuraavan kerran hän esiintyy laulajana elokuussa Tampereella kansainvälisessä naisseminaarissa, jonka järjestää Empowerment of African Women Organization (EOAWO).
Ebunilla on paljon suunnitelmia ja intoa niiden toteuttamiseen. Kun nuorinkin menee päiväkotiin, hän jatkaa työtään lähihoitajana. Hän haluaisi, että hänen suunnittelemiaan vaatteita voisi joskus ostaa kaupoista. Hän toivoisi myös voivansa joskus myös esiintyä yhdessä kosketinsoittimia soittavan aviomiehensä kanssa.
-Haluan esimerkilläni rohkaista ihmisiä tekemään sitä, mitä he oikeasti haluavat tehdä, poistaa negatiivisuutta. Älä luovuta, vaan pyri tekemään sitä mitä haluat. Vaikka naisella olisi monta lasta, hän voi olla vaikka yrittäjä, Ebun sanoo.
-Naisten Pankki antoi minulle mahdollisuuden esitellä luomuksiani ja olla oma itseni. Olen kiitollinen siitä. Naisten Pankki tekee tärkeää työtä auttamalla naisia saavuttamaan unelmansa ympäri maailman.
Teksti: Kaisa Viljanen
Tule mukaan tukemaan suunnitelma, joita Naisten Pankki tukee todeksi!