”Olen oppinut, että me naisina olemme osa yhteisöä. Olemme osallisia.”
Näin totesi yksi Santa Martan kylän nainen minulle viime viikolla. Koolla oli 37-päinen Naisten Pankin hankkeen naisryhmä. Puolenpäivän mittaisessa tapaamisessamme meteli oli kova ja nauru raikasi.
Kokoonnuimme aamu yhdeksän jälkeen kylän keskellä, jalkapallokentän kyljessä olevaan hökkelimäiseen maalattiaiseen koulutusrakennukseen. Puitteet olivat vaatimattomat, mutta ryhmän voima ei.
Nämä naiset ovat kokoontuneet puolentoista vuoden ajan säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa kuukaudessa aina puolen päivän ajaksi, tähän tilaan oppimaan ja voimaantumaan. Hankkeen toimesta on naisille tarjottu koulutusta niin oikeustietoisuudessa kuin maataloustaidoissakin. Ja oppi on mennyt perille.
”Olemme oppineet hyvin paljon, erityisesti oikeudestamme osallistua.” huudahti Elvira. Johon vierustoveri vastasi: ”Osallistumme nykyään kaikkiin mahdollisiin kokouksiin yhteisössämme, kuten kyläkomitean, kirkon ja naiskomitean kokouksiin. Emme halua enää olla syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!”
Naiset ovat saaneet oppia tehokkaimmista ja monipuolisemmista viljelykeinoista. Hankkeen kouluttajat ovat opettaneet kuinka omalla pihalla, pienessäkin tilassa saa kasvatettua jos jonkinmoisia vihanneksia ja hedelmiä. Näistä osa jää perheen omaan käyttöön, mahdollistaen lapsille monipuolisempaa ja terveellisempää ruokaa. Osa taas joutaa myytäväksi, tuoden naisille lisätienestiä omasta pihapiiristään, ilman suurempia ponnisteluja.
”Olen oppinut laskemaan. Kun nyt myyn vihanneksiani, osaan ottaa kustannuksetkin huomioon”, hihkaisee yksi takarivin naisista, kun keskustelemme hankkeen saavutuksista.
Kysyin naisilta, kuinka he kiireiltään ehtivät osallistua koulutuksin. Vastauksia alkoi sadella q’eqchi’-kielellä niin, ettei tulkki meinannut pysyä perässä.
”Annamme ja löydämme aina aikaa kokouksille, vaikka meillä on kädet täynnä töitä.”
”Me tarvitsemme tällaista koulutusta ja kehitystä, meidän on noustava ylös ja kannettava vastuumme tulevaisuudesta.”
”Osallistumiseni näihin koulutuksiin on parantanut meidän viljelyksiämme. Tämä kaikki auttaa koko perhettämme. Siksi tulemme paikalle.”
”Olen niin onnellinen, että saan olla osa tätä ryhmää!” huudahtaa yksi naisista, kun teemme lähtöä tutustumaan yrittäjäryhmän porsaisiin.
Kahdeksanhenkiset naisryhmät saavat mahdollisuuden aloittaa maatalouteen liittyvää toimeentulotoimintaa hankkeen myöntämän lainan turvin. Kahdeksan kuukauden laina-ajan jälkeen nämä naiset rahoittavat seuraavan yrittäjäryhmän alkupääomaa vaativan investoinnin. Ja jälleen tämä ryhmä tekee saman seuraavalle naisten yrittäjäporukalle taas kahdeksan kuukauden jälkeen. Näin maatalousyrityksen rahoittamisen ketju jatkaa kulkuaan.
Täällä Santa Martassa naiset siis päättivät alkaa kasvattamaan sikoja ja saivat siihen liittyvää koulutusta. Syyt valintaan olivat moninaiset:
sikoja on helppo kasvattaa
tarjottava ruoka löytyy helposti eikä sitä tarvitse ostaa
sikoja voi pitää pihapiirissä, eikä niitä tarvitse lähteä hoitamaan kauas kotiaskareiden ääreltä
ilmastovaihtelut eivät vaikuta eläinten kasvuun, kuten ne vaikuttavat viljelemiseen
niistä saatava voitto on hyvä
hyvin hoidettuna, sikojen kuolemat ovat hyvin epätodennäköisi
Yksi porsas maksaa noin 40 euroa. Myytäessä sen arvo on noin 105 €. Yrittäjäryhmän kohdalla ensimmäisen syklin tuotto on reilusti yli 1500 euroa.
Isabela talonsa kupeessa sijaisevalla karsinalla.
Yksi yrittäjäryhmän jäsenistä on 43-vuotias 9 lapsen äiti Isabela Saqui Choc. Isabela kertoo pitävänsä kaikesta tässä hankkeessa: ”Olen hyvin motivoitunut kasvattamaan eläimiä ja viljelemään maata.”
”Jos saan myynnistä voittoa, aion ostaa lisää porsaita kasvatettavaksi”, hän jatkaa.
Kuljemme Santa Martan köyhässä kylässä edestakaisin, talolta toiselle, tutustuen niin porsaisiin kuin pieniin viljelmiinkin. Naisten toimeentulo ja perheiden hyvinvointi ilmiselvästi saa vahvistusta Naisten Pankin työn myötä. Mutta niin saa myös naisten asema ja omanarvontunto. Sydäntä erityisesti lämmittää erään käsipuolesta tarttuneen santamarttalaisen ohimennen lausuma kommentti: ”Meidän oikeutemme eivät pääty tämän hankkeen myötä!”
”Minun nimeni on Jaana Hirsikangas ja teen maailman parasta työtä Naisten Pankin koordinaattorina.” Tämän lauseen on sadat koulutuksiini osallistuneet kuulleet vuosien saatossa. Matkani Guatemalaan vahvisti tunnettani entisestään. Minä uskon Naisten Pankkiin.
Teksi ja kuvat: Jaana Hirsikangas, Naisten Pankin koordinaattori, joka vieraili Guatemalassa 8.-16.8.2015.
Guatemala viettää 15. syyskuuta 195. itsenäisyyspäiväänsä. Kaduilla ja autoissa liehuvat Guatemalan liput, koululaisten massiiviset soittokunnat pysäyttävät liikennettä tasaisin väliajoin, ja aattoaamusta alkaen juoksevat soihdunkantajat joukkioineen valtaavat pääkaupungin kadut sekä maantiet....
Kukkuloiden ympäröimä Tapilan kylä sijaitsee hurmaavan kauniilla paikalla, turkoosin joen varrella. Kylää varjostaa kuitenkin köyhyyden taakka. Siellä elävät q’eqchi’-alkuperäiskansan jäsenet ovat Guatemalassa lähes poikkeuksetta äärimmäisen köyhiä. Kyläläisten kodit ovat peltikattoisia...
– Minä todella pidän siitä, että saan kouluttautua ja käyttää aivojani, huudahtaa María Isabel Cac Cu. Tämä 33-vuotias kolmen lapsen äiti osallistuu Naisten Pankin antamaan koulutukseen pohjoisessa Alta Verapazin osavaltiossa...
”Emme halua olla enää syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!” toteaa naisryhmän puheenjohtaja, viiden lapsen äiti Herlinda Asig Caal. Herlinda ja kylän muut naiset ovat osallistuneet jo reilun parin vuoden ajan Naisten Pankin koulutushankkeeseen...
Kymmenen lapsen äiti Candelaria Perez on mayaintiaani ja kuuluu q’eqchi’-kansanryhmään. Alkuperäiskansojen edustajat ovat Guatemalassa toisen luokan kansalaisia, vaikka heitä on yli 40 % maan väestöstä. Alkuperäiskansojen asema maassa on hyvin...
Guatemalalaisen Monte Criston kylän naisryhmän puheenjohtaja Juliana Macz on valittu tehtäväänsä lukutaitonsa vuoksi. Lukutaito on kovassa arvossa, ja taidon omaavan ihmisen koetaan voivan pitää huolta muista. ”Naisten Pankin työ on...
Vuonna 2016 Naisten Pankilla on hankkeita 7 maassa, kolmella eri mantereella. Hankkeissa on tänä vuonna mukana yli 6250 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Afrikassa naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tuetaan Liberiassa, Sierra...
”Tällaista yritystoimintaa olisi mahdotonta aloittaa ilman hankkeen tukea. Ei meiltä löytyisi varoja tarvittaviin alkuinvestointeihin.” ”Aiemmin en analysoinut kasvatusprosessia ja sen piileviä kuluja. Nyt vasta olen oppinut, mikä on todellista voittoa.”...
Ulkomaanavun työ loppuu kokonaan Libanonissa, Mosambikissa, Guatemalassa ja Hondurasissa sekä Kongon demokraattisessa tasavallassa viimeistään maaliskuun lopussa 2016. Itä-Afrikassa leikataan ulkoministeriön rahoitusta Kenian ja Eritrean maaohjelmista. Strategiansa mukaan Ulkomaanapu keskittyy entistä...
”Päiväkodissa kihomatoja ja vielä 30 miljoonnan lisäleikkaus kehyyn, siinäpä ne tämän aamun uutiset.” Istuin Kirkon Ulkomaanavun jeepissä, keskellä kauneinta Guatemalaa, kun luin lakonisen viestin mieheltäni. Ympärillä vihreän vehreät vuoret, majesteettiset...
Muistiinpanoissani lukee… ”Löydän aina aikaa näille kokouksille muiden velvollisuuksien keskeltä, tämä on minulle niin suureksi hyödyksi.” ”Tällaista yritystoimintaa olisi mahdotonta aloittaa ilman hankkeen tukea. Ei meiltä löytyisi varoja tarvittaviin alkuinvestointeihin.”...
Matka kotiovelta hotellihuoneeseen kestää tarkalleen 24 tuntia. Se on pitkä aika, vaikka sylissä ei normaaliin tapaan matkaakaan vauhdikas taapero. Tällä kertaa lukuisat nivaskat Guatemalan kehitysyhteistyöraportteja pitävät mielen kiireisenä. Olen matkalla...
Vuonna 2015 Naisten Pankilla on yhdeksän hanketta kolmella mantereella: Guatemalassa, Liberiassa (2 hanketta), Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Näiden kahdeksassa maassa toteutettavien hankkeiden sitoumukset ovat...
Agua Subterránean on yksi Chisekin kunnan etäisimmistä yhteisöistä , ja siellä asuu yhteensä 90 perhettä. Naisten Pankin tuella yhteisössä järjestetään lukutaito-opetusta sekä naisten oikeuksiin ja toimeentuloon liittyvää koulutusta. Koulutuspäivä on...