”Minä uskon Naisten Pankkiin”
”Olen oppinut, että me naisina olemme osa yhteisöä. Olemme osallisia.”
Näin totesi yksi Santa Martan kylän nainen minulle viime viikolla. Koolla oli 37-päinen Naisten Pankin hankkeen naisryhmä. Puolenpäivän mittaisessa tapaamisessamme meteli oli kova ja nauru raikasi.
Kokoonnuimme aamu yhdeksän jälkeen kylän keskellä, jalkapallokentän kyljessä olevaan hökkelimäiseen maalattiaiseen koulutusrakennukseen. Puitteet olivat vaatimattomat, mutta ryhmän voima ei.
Nämä naiset ovat kokoontuneet puolentoista vuoden ajan säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa kuukaudessa aina puolen päivän ajaksi, tähän tilaan oppimaan ja voimaantumaan. Hankkeen toimesta on naisille tarjottu koulutusta niin oikeustietoisuudessa kuin maataloustaidoissakin. Ja oppi on mennyt perille.
”Olemme oppineet hyvin paljon, erityisesti oikeudestamme osallistua.” huudahti Elvira. Johon vierustoveri vastasi: ”Osallistumme nykyään kaikkiin mahdollisiin kokouksiin yhteisössämme, kuten kyläkomitean, kirkon ja naiskomitean kokouksiin. Emme halua enää olla syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!”
Naiset ovat saaneet oppia tehokkaimmista ja monipuolisemmista viljelykeinoista. Hankkeen kouluttajat ovat opettaneet kuinka omalla pihalla, pienessäkin tilassa saa kasvatettua jos jonkinmoisia vihanneksia ja hedelmiä. Näistä osa jää perheen omaan käyttöön, mahdollistaen lapsille monipuolisempaa ja terveellisempää ruokaa. Osa taas joutaa myytäväksi, tuoden naisille lisätienestiä omasta pihapiiristään, ilman suurempia ponnisteluja.
”Olen oppinut laskemaan. Kun nyt myyn vihanneksiani, osaan ottaa kustannuksetkin huomioon”, hihkaisee yksi takarivin naisista, kun keskustelemme hankkeen saavutuksista.
Kysyin naisilta, kuinka he kiireiltään ehtivät osallistua koulutuksin. Vastauksia alkoi sadella q’eqchi’-kielellä niin, ettei tulkki meinannut pysyä perässä.
”Annamme ja löydämme aina aikaa kokouksille, vaikka meillä on kädet täynnä töitä.”
”Me tarvitsemme tällaista koulutusta ja kehitystä, meidän on noustava ylös ja kannettava vastuumme tulevaisuudesta.”
”Osallistumiseni näihin koulutuksiin on parantanut meidän viljelyksiämme. Tämä kaikki auttaa koko perhettämme. Siksi tulemme paikalle.”
Santamartalaiset kulkemassa kylänraittia porsaita tarkastamaan.
”Olen niin onnellinen, että saan olla osa tätä ryhmää!” huudahtaa yksi naisista, kun teemme lähtöä tutustumaan yrittäjäryhmän porsaisiin.
Kahdeksanhenkiset naisryhmät saavat mahdollisuuden aloittaa maatalouteen liittyvää toimeentulotoimintaa hankkeen myöntämän lainan turvin. Kahdeksan kuukauden laina-ajan jälkeen nämä naiset rahoittavat seuraavan yrittäjäryhmän alkupääomaa vaativan investoinnin. Ja jälleen tämä ryhmä tekee saman seuraavalle naisten yrittäjäporukalle taas kahdeksan kuukauden jälkeen. Näin maatalousyrityksen rahoittamisen ketju jatkaa kulkuaan.
Täällä Santa Martassa naiset siis päättivät alkaa kasvattamaan sikoja ja saivat siihen liittyvää koulutusta. Syyt valintaan olivat moninaiset:
- sikoja on helppo kasvattaa
- tarjottava ruoka löytyy helposti eikä sitä tarvitse ostaa
- sikoja voi pitää pihapiirissä, eikä niitä tarvitse lähteä hoitamaan kauas kotiaskareiden ääreltä
- ilmastovaihtelut eivät vaikuta eläinten kasvuun, kuten ne vaikuttavat viljelemiseen
- niistä saatava voitto on hyvä
- hyvin hoidettuna, sikojen kuolemat ovat hyvin epätodennäköisi
Yksi porsas maksaa noin 40 euroa. Myytäessä sen arvo on noin 105 €. Yrittäjäryhmän kohdalla ensimmäisen syklin tuotto on reilusti yli 1500 euroa.
Isabela talonsa kupeessa sijaisevalla karsinalla.
Yksi yrittäjäryhmän jäsenistä on 43-vuotias 9 lapsen äiti Isabela Saqui Choc. Isabela kertoo pitävänsä kaikesta tässä hankkeessa: ”Olen hyvin motivoitunut kasvattamaan eläimiä ja viljelemään maata.”
”Jos saan myynnistä voittoa, aion ostaa lisää porsaita kasvatettavaksi”, hän jatkaa.
Kuljemme Santa Martan köyhässä kylässä edestakaisin, talolta toiselle, tutustuen niin porsaisiin kuin pieniin viljelmiinkin. Naisten toimeentulo ja perheiden hyvinvointi ilmiselvästi saa vahvistusta Naisten Pankin työn myötä. Mutta niin saa myös naisten asema ja omanarvontunto. Sydäntä erityisesti lämmittää erään käsipuolesta tarttuneen santamarttalaisen ohimennen lausuma kommentti: ”Meidän oikeutemme eivät pääty tämän hankkeen myötä!”
”Minun nimeni on Jaana Hirsikangas ja teen maailman parasta työtä Naisten Pankin koordinaattorina.” Tämän lauseen on sadat koulutuksiini osallistuneet kuulleet vuosien saatossa. Matkani Guatemalaan vahvisti tunnettani entisestään. Minä uskon Naisten Pankkiin.
Teksi ja kuvat: Jaana Hirsikangas, Naisten Pankin koordinaattori, joka vieraili Guatemalassa 8.-16.8.2015.