Inspiraatiota ja keskustelua kestävyydestä – Next Generation Sustainability Afterwork toi esiin keinoja toimia vastuullisesti
![Kaksi naista nojatuoleissa haastattelutilanteessa.](https://www.naistenpankki.fi/wp-content/uploads/2025/02/Next-generation-880x476.jpeg)
Viime vuoden lopulla Helsingissä vallitsi innostunut ja yhteisöllinen tunnelma, kun Naisten Pankin Next Generation -ryhmä järjesti vastuullisuusaiheisen tapahtuman. Tässä blogitekstissä tuodaan esiin illan parhaita paloja!
Next Generation Sustainability Afterwork keräsi yhteen asiantuntijoita, yrittäjiä ja vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia siitä, mikä on kestävien valintojen merkitys niin yksilön toiminnassa kuin yhteiskunnassa laajemmin.
Muutama kymmentä vastuullisuudesta kiinnostunutta saapui kuuntelemaan paneelikeskusteluja kestävästä yrittäjyydestä ja kuluttamisesta.
Kestävä yrittäjyys – arvot ja liiketoiminta kulkevat käsi kädessä
Ensimmäinen paneelikeskustelu sai hetkessä tulta alleen, sillä mukana oli yrittäjiä, joita yhdistää tavoite luoda positiivinen vaikutus yhteiskuntaan. Keskustelemassa olivat startup-yrittäjä ja Commun perustaja Karoliina Kauhanen, AIDA impact -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Elina Siira sekä lastenvaatevuokraamo Nakunakon toinen perustaja Inga Hietaharju.
Liiketoiminnassa kestävyyttä on lähestyttävä kolmesta näkökulmasta: ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta. Kestävyyden sisällyttäminen osaksi yrityksen käytäntöjä sekä hyödyttää ympäristöä että parantaa brändin mainetta, vähentää kustannuksia ja houkuttelee vastuullisuutta arvostavia asiakkaita.
Mitä arvolähteinen yrittäjyys merkitsee?
Paneelikeskustelun pääajatukseksi nousi se, että yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä arvot ovat kaiken lähtökohta. Siira korosti, että yritykset voivat vaikuttaa asiakkaidensa arvomaailmaan ja tuoda tietoutta asioille, joita he pitävät tärkeinä ja haluavat edistää.
– Itse ajattelen, että AIDA impact -yritys ei ole pelkästään myymämme tuote, vaan itse asiassa yhteisö ja media, Siira kuvaili.
Samoin Hietaharju painotti, että vaikka liikemaailmassa on tasapainoteltava kannattavuuden kanssa, heidän lastenvaatevuokraamossaan tehdään sitä, mihin uskotaan. Käytännön haasteiden ratkomista on hänen mukaansa helpottanut positiivinen vastaanotto ja kokemus kohderyhmän tavoittamisesta.
Jokainen panelisteista toi keskusteluun erinomaisia näkökulmia omien kokemustensa pohjalta. Esiin nousi myös yksi Naisten Pankin tärkeimmistä teemoista: naiset ja yrittäjyys.
Kauhanen piti vaikuttavan puheenvuoron siitä, kuinka ankarasti naisia kohdellaan startup-maailmassa. Hän totesi tyhjentävästi, että työrauha kuuluu kaikille sukupuolesta huolimatta. Tämä näkökulma kytkeytyy vahvasti Naisten Pankin missioon tukea naisten mahdollisuuksia omaan toimeentuloon koulutuksen ja yrittäjyyden keinoin, samalla huomioiden kestävän kehityksen periaatteet.
Kestävä kuluttaminen – jokaisella on vastuuta ja vaikutusvaltaa
Toisessa paneelikeskustelussa keskityttiin kestävyyden edistämiseen kuluttamisen näkökulmasta. Aihe kosketti suoraan kaikkia paikallaolijoita, mikä heijastui runsaana määränä kuuntelijoiden esittämiä kysymyksiä.
Keskustelussa kuultiin ajatuksia kolmelta panelistilta: tutkija ja kestävyysmuotoiluyrittäjä Ines Kaivoselta, vaateaktivisti ja tietokirjailija Aku Varamäeltä sekä Nakunakon toiselta perustajalta Iina Haapalalta.
Keskiöön nousi vastuullisuus vaatteiden ostamisen ja käyttämisen saralla. Aihetta on merkityksellistä pohtia, sillä vaateteollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää jopa 44 prosenttia, mikäli vaatekappaleen keskimääräinen käyttökerta tuplaantuisi.
Kohti kestävämpää arkea – mistä lähteä liikkeelle?
Kaivosen mukaan kuluttamisen tarve ja halu tuskin katoavat kansakunnastamme kokonaan, jolloin avainasemassa on muodostaa kestävämpiä tapoja kuluttaa.
Muodin kestävän kuluttamisen ei tarvitse tarkoittaa tiettyjen brändien ostamista, vaan kestävyyteen voi pyrkiä myös muilla tavoin: esimerkiksi ostamalla tarpeeseen, suosimalla käytettyä, korjaamalla ja pohtimalla omaa kulutusta, Kaivonen totesi.
– Varamäki taas muistutti, että vaikka rahaa olisi käytettävissä, ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista haalia vaatekaappia täyteen pikamuotia. Suomalaiset käyttivät vuonna 2023 vaatteisiin keskimäärin yli 700 euroa, minkä vuoksi Varamäki suositteli miettimään omia mahdollisuuksia tukea kotimaisia merkkejä ja muutamiin laadukkaisiin vaatteisiin.
Myös Haapala kertoi olevansa huolissaan ultrapikamuodista, eikä pitänyt perusteltuna esimerkiksi lastenvaatteiden tilaamista sieltä. Maailma pursuaa lähtökohtaisesti lyhyen aikaa käytettäviä lastenvaatteita, minkä vuoksi Haapala ehdotti vuokrauksen tapaisten kestävämpien vaihtoehtojen suosimista.
Tietoisuuden levittämistä ja kokemusten vaihtamista
Paneelikeskustelujen yhteydessä oli mahdollisuus jutella osallistujien kesken omista ajatuksista ja kokemuksista rennossa afterwork-hengessä. Tapahtuma tarjosi mahdollisuuden pohtia yhdessä arjen valintoja: mitkä asiat tekevät kestävästä toiminnasta välillä vaikeaa ja mikä motivoi muuttamaan totuttuja tapoja.
Suuret kiitokset kaikille kuuntelijoille, panelisteille ja järjestäjille, jotka tekivät tämän afterwork-illan mahdolliseksi! Iso kiitos myös Goforelle ja Livetolle avusta tilaisuuden järjestelyssä.
Kestävyys on meitä kaikkia koskettava teema, ja tämän tapahtuman kaltaiset kohtaamiset tukevat yhteistä matkaamme kohti kestävämpää tulevaisuutta.
Vaikka et olisikaan päässyt paikalle, on aina arvokasta pysähtyä pohtimaan kulutusvalintoja ja tukemiensa yritysten vastuullisuuskäytäntöjä. Seuraa myös Naisten Pankin tulevia tapahtumia – vastuullisuusmatka jatkuu!
Kirjoittanut: Sofia, Naisten Pankin Next Generation -tiimin vapaaehtoinen
Kuva: Afterwork-tapahtuman osallistujia kuuntelemassa kestävään yrittäjyyteen liittyvää paneelikeskustelua.
Next Generation on nuorille aikuisille suunnattu Naisten Pankin valtakunnallinen ryhmä. Järjestämme vuoden mittaan useita tapahtumia, joilla edistämme Naisten Pankin varainhankintaa ja tunnettuutta. Innovatiivinen ja aktiivinen vapaaehtoistiimimme koostuu eri alojen moniosaajista.
Lähteet:
Ellen MacArthur Foundation (2017). A new textiles economy: Redesigning fashion’s future. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications
Jónsdóttir, K. & Bosilca R-L. (2023). 5 ways to make your business more sustainable today. Enterprise Europe Network: European Innovation Council and SMEs Executive Agency (EISMEA). https://een.ec.europa.eu/blog/5-ways-make-your-business-more-sustainable-today Viitattu 7.1.2025
Salonen, V. (2024). Vaatteiden ja kodintekstiilien kuluttajamarkkina Suomessa ja Euroopassa. Suomen tekstiili & muoti. https://www.stjm.fi/tekstiili-ja-muotiala-suomessa/tilastot/kuluttajamarkkina/ Viitattu 5.1.2025