Nuorten näkökulma: Inhimillisyys on kehitysyhteistyön keskiössä

Ryhmä naisia, joista yhdellä pieni lapsi sylissään.
Toukokuun Next Generation -blogikirjoituksessa tutkitaan kehitysyhteistyön tuottavuutta ja läpinäkyvyyttä Naisten Pankin hanketyön periaatteiden kautta.

Kehitysyhteistyövarat ovat nousseet uutisiin kevään vaalien ja hallitusneuvotteluiden myötä. Mikä vastuu meillä on tukea kehittyviä maita? Miten voimme olla varmoja, että varoistamme on hyötyä niille, jotka niitä tarvitsevat?

OECD määrittelee virallisen kehitysavun (Official Development Assistance, ODA) valtion myöntämänä tukena, joka tukee kehittyvien maiden taloudellista kehitystä ja hyvinvointia. Kansalaisjärjestöiden (Non-Governmental Organisations, NGO) varainkeruu toimii erillään virallisesta kehitysavusta, vaikka heille voidaan myöntää myös valtion varoja.

Vastuu toimia polveutuu tasa-arvon tavoittelusta

Kansainvälinen kehitysyhteistyö juontaa juurensa jo 1900-luvun alkuun, mutta koski tällöin pääasiassa apua hallintoalueiden ja siirtomaiden välillä. 1960-luvulla kehitysyhteistyön sitoumukset alkoivat kuvastaa mallia, jota meillä tänä päivänä nähdään – bruttokansantuotteesta tavoiteltiin 0,7% osaa kehitysyhteistyöhön ja työhön syntyi struktuuria projektityön myötä.

Myös maat, joilla ei ollut ollut siirtomaita sitoutuivat tässä vaiheessa humanitaarisista syistä auttamaan. Suomessa alkoi 1962 hanke Tansanian opetus- ja terveydenhuoltoa edistämään.

1900-luvun lopun taantuma, velkakriisi ja geopoliittinen ilmapiiri hidasti yhteistyötä kehitysyhteistyön ympärillä. Tämä muuttui, kun vuonna 1999 YK:n konferenssissa Etiopiassa 189 maata allekirjoitti vuosituhattavoitteet (Millennium Development Goals, MDG) ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vuonna 2016 MDG:n kahdeksan tavoitetta laajennettiin kestävän kehityksen (Sustainable Development Goals, SDG) 17 tavoitteeseen, joiden keskiössä pysyy pyrkimys poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta.

Suomi on 192 muun maan lisäksi on sitoutunut tavoitteisiin, jotka kattavat osallistavien instituutioiden kehittämisen, tasa-arvon edistämisen, ja tuottavan työllisyyden kasvun tukemisen. Suomen ulkopolitiikka on keskittynyt erityisesti naisten ja tyttöjen aseman parantamiseen, hyvän hallinnon edistämiseen ja Pariisin ilmastosopimuksen ylläpitämiseen kestävää kehitystä tukemalla.

Järjestöiden tuki tavoittaa tarpeen ruohonjuuritasolla. Naisten Pankin hanketyöperusteinen malli vahvistaa naisten ja tyttöjen työllistymistä yksityiselle sektorille tai tukee oman toimeentulon luontia. Olemme kaikki samassa veneessä – kestävän kehityksen tavoitteiden työstäminen kuuluu yhtä lailla valtioiden kehitysyhteistyön vastuihin kuin Naisten Pankin kaltaisten kansalaisjärjestöjen piiriin.

Kulkevatko kehitysyhteistyö ja korruptio käsi kädessä?

Spekulaatio kehitysyhteistyön hyödystä on lisääntynyt. Yksi suurimmista keskustelunaiheista on korruptio. Pelätään, että kehitysyhteistyöhön kerätyt varat jaetaan epätasa-arvoisesti, sijoitetaan tuottamattomiin kohteisiin, tai ei käytetä keräyksessä kuvattuun tarpeeseen ja joutuvat jonkun muun taskuun.

Kehitysyhteistyön ja korruption välillä ei kuitenkaan ole lähiaikoina tehdyissä tutkimuksissa (Krasniqi & Demukaj, 2021) löytynyt tilastollisesti merkittävää syy-yhteyttä samassa mittakaavassa kuin 2000-luvun alussa.

Kehitysyhteistyöhön liittyvä kritiikki on tämän lisäksi kohdistunut avustusriippuvuuteen (Moyo, 2009). Erityisesti länsimaista tuotu ruoka-apu muissa, kun hätätilanteissa aiheuttaa enemmän harmia kuin hyvää. Paikallinen ruuan tuotanto laskee vähentäen viljelijöiden ja muiden elintarviketuotannossa olevien tuloja.

Kehitysyhteistyön volyymi on nykyään yli kolminkertainen MDG tavoitteiden allekirjoittamishetkeen nähden. Keskustelupalstat varsinkin nyt hallitusneuvotteluiden aikaan kyseenalastavat aikaisempien varojen tuottavan ja läpinäkyvän käyttötarkoituksen.

Lahjoita siivu suomalaista sisua maailmalle

Kehitysyhteistyössä kasvun kuuluisi ensisijaisesti tapahtua paikallisten voimin. Tavoite on, että tukea ei enää jossain vaiheessa tarvita.

Naisten Pankin hanketyö myötäilee tätä mallia. Koulutuksen, ammatin ja yrittäjyyden kautta hankemaiden naiset ja tytöt rakentavat pääomaa, jonka avulla pystyvät itse tukemaan yhteiskunnan kehitystä.

Hankkeet päättyvät, kun kestävää muutosta on saatu aikaiseksi. Naisten Pankki on toiminut 17 maassa, kaikilla mantereilla. Juuri nyt hankkeita on viidessä maassa Afrikassa ja Aasiassa, joissa tavoitamme vuosittain yli 30 000 naista. Jokainen hanke on räätälöity kohdemaahan, jotta naisten maa- ja aluekohtaiset tarpeet ovat otettu huomioon.

Esimerkiksi Kosovon päättyneessä hankkeessa Naisten Pankki tuki eri etnisten ryhmien naisten oikeuksia luomalla edellytyksiä toimeentulolle ja vaikuttamiselle. He kuuluvat Naisten Pankin tukemaan 92 000 naiseen ja 460 000 lapseen.

Läpinäkyvyys synnyttää luottamusta. Vuosittainen tulo- ja menoraportointi varmistaa sen, että varat tavoittavat tarpeen ja ne käytetään tavalla, jolla lahjoittajamme tietävät.

Naisten Pankki on aloitusvuodestaan 2007 osana Kirkon Ulkomaanapua kasvanut osaksi Suomen suurinta kansanvälisen avun järjestöä. Hanketyö ei kuitenkaan ole lähetystyötä. Kirkon Ulkomaanavun arvojen mukaisesti hanketyöstä hyötyy kaikki katsomatta uskontoon, etniseen taustaan, sukupuoliseen suuntautumiseen tai poliittiseen vakaumukseen.

TUE NAISEN TYÖTÄ >>

Kirjoittanut: Linda Arfelt, Naisten Pankki Next Generation

Aloituskuva: Ugandan maaseudulla toimiva Naisten Pankin tukema säästö- ja lainaryhmä kokoontui tapaamiseen. Naiset osallistuvat ryhmän kautta ammatillisiin koulutuksiin ja saavat talous- ja yrittäjyysoppeja. Kuva: Frederik Lerneryd

Toimitukselta: Naisten Pankin blogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia, eivätkä aina edusta suoraan Naisten Pankkia.

Lähteet:

Krasniqi, A., Demukaj, V., 2021. Does aid fuel corruption? New evidence from a cross-country analysis.https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/21665095.2021.1919538?scroll=top&needAccess=true&role=tab&aria-labelledby=full-article

Moyo, D. 2009. Dead Aid: Why Aid is not working and how there is a better way for Africa. Farrar, Straus, and Giroux.

OECD: https://www.oecd.org/dac/financing-sustainable-development/development-finance-standards/official-development-assistance.htm

https://www.undp.org/sites/g/files/zskgke326/files/migration/cn/UNDP-CH11-An-Overview-of-International-NGOs-in-Development-Cooperation.pdf

https://www.kroegerpolicyreview.com/post/show-me-the-money-the-role-of-official-development-aid-oda-in-the-development-sector

https://um.fi/suomen-kehityspolitiikan-tavoitteet-ja-periaatteet

https://reliefweb.int/report/world/history-foreign-aid

https://ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2022/totta-vai-tarua-onko-kehitysyhteistyosta-todellista-hyotya-suomelle/