Naisten Pankin tarina: ”Olkaa unelmien välittäjiä”
Liberian pääkaupunki Monrovia tammikuussa 2007.
Istumme suuren pöydän ympärillä, me suomalaiset naiset sekä Afrikan ensimmäisen naispresidentin, Ellen Johnson Sirleafin juuri valittu esikunta, kaikki naisia. Sirleaf on Elisabeth Rehnin ystävä ja ottaa meidät vastaan lämpimästi, mutta määrätietoisesti.
Ulkona on kuuma, mutta tässä huoneessa toimii ilmastointi. Paikallinen kuvausryhmä seuraa tilannetta, ja tunnelma on tiivis. Meitä kaikkia jännittää. Sirleaf laukaisee tilanteen luonnollisesti.
Sirleaf kertoo, kuinka hän laittoi kaikki virkakuntansa työntekijät hakemaan uudelleen paikkaansa tultuaan nimetyksi Liberian presidentiksi vuonna 2006.
Keskustelumme soljuu. Sirleaf kehottaa meitä naisia viemään eteenpäin toivon sanomaa. Hän pyytää meitä viestimään naisten ja tyttöjen osallisuuden vahvistamisesta, ja kertomaan sen tärkeydestä kaikille, jotta sisaret ympäri maailmaa saavat tukea ja voimaantuvat. ”I would like you to tell the story of hope”, hän sanoo.
Siitä tulee matkamme käänne. Emme vielä tiedä mitä kaikkea se tarkoittaa, ja mihin se vapaaehtoisiamme vie.
Tapaamisen jälkeen otamme vielä ikään kuin todistukseksi muutaman ryhmäkuvan. Eletään aikaa, jolloin some ja selfiet ovat vielä tuntemattomia niin Afrikassa kuin Suomessakin. Olemme tiellä, jonka määränpäätä meistä kukaan ei vielä osaa aavistaa.
Saavumme Monroviasta Brysselin kentälle väsyneinä, mutta täynnä halua tehdä sanomasta totta. Ideoimme yhteisöä, joka voisi lainata pankkimaailman termistöä ja joka loisi naisten ja tyttöjen voimaannuttamiseen ainutlaatuisen mallin. Halusimme alusta asti tehdä asiat toisin. Olimme kenttämatkallamme nähneet myös osin epäonnistuneita kouluhankkeita.
Keräsimme ajatuksiamme ja ideoitamme yhteen. Kaikkien sydämissä kaikui vielä Sirleafin ääni ja tuntui se lempeys, jolla hän ohjasi meitä matkalaisia viisaasti ja määrätietoisesti kohti tuntematonta, kohti toivon tietä.
Tuolla matkalla alkunsa saanut Naisten Pankki on ollut yksi elämäni suurimmista unelmista, yhdessä naisten kanssa synnytetty toimintamuoto, joka muuttaa heikoimmassa asemassa olevien naisten elämää pysyvästi kehittyvissä maissa.
Vuodesta 2007 toiminta kehittyvissä maissa on laajentunut. Kotimaassa Naisten Pankki on pystynyt yhdistämään esimerkillisellä tavalla vapaaehtoisten voimat ja energian osaksi globaalia visiota. Vapaaehtoisten yhteisöt ovat kasvaneet. Nyt meillä on ympäri Suomen yli 3000 aktiivia, toimintaa 40 paikkakunnalla, valtavasti osakkaita, iso määrä innostusta ja yhdessä tekemisen voimaa. Vapaaehtoisia, osakkaita, paikallisryhmiä ja tekijöitä yhdistävät arvot maailman muuttamisen palosta, naisten yhdessä aikaansaamasta voimasta ja naisten tukemisesta sekä kotimaassa että globaalisti. Toiminta kasvaa koko ajan.
On uskomattoman hienoa, että naisten ja tyttöjen yhteiset unelmat täällä ja siellä toteutuvat. Olen erityisen ylpeä siitä, että suomalaisten naisten mahdollisuudet voivat olla esimerkkinä maailman naisille. Yrittäjyys, osallisuus, tasa-arvo, toimeentulo ja koulutus kuuluvat jokaiselle tytölle ja naiselle.
Naisten Pankki on yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Jokainen voi laittaa oman osaamisen jakoon. Naisten Pankin työn avulla yhä useampi nainen saa mahdollisuuden nousta köyhyydestä. Yhä useampi perhe ja yhteisö voi paremmin.
Kehittyvien maiden naiset ovat tasa-arvoisia kumppaneita. Maailman siskoja kohtaan täytyy osoittaa solidaarisuutta. Köyhyyttä vastaan pitää taistella. Enemmän kuin hienoja puheita maailma tarvitsee tekoja paremman yhteiskunnan ja ihmisarvon puolesta. Maailma tarvitsee toivon sanomaa ja unelmien välittäjiä.
Marianne Heikkilä, Naisten Pankin perustajajäsen ja Marttaliiton pääsihteeri
Tekstin toimitus: Kaisa Viljanen
Kuva: Naisten Pankin perustajajäseniä ja Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä tapasivat Liberian presidentin Ellen Johnson Sirleafin vuonna 2007.
Juttua päivitetty toukokuussa 2022.