Maaseudun naiset poistamassa köyhyyttä
Vuodesta 2008 alkaen on lokakuun 15. päivä vietetty kansainvälistä maaseudun naisten päivää. Tänä Naisten Pankille merkittävänä päivänä huomioidaan maaseudun naisten tärkeä rooli ja panos maaseudun kehittämisen edistämisessä, ruokaturvan parantamisessa ja köyhyyden vähentämisessä.
Maatalous on maaseudun naisen yleisin toimeentulo. Maataloustyötä tehdään kodin lähipiirissä perinteisin menetelmin, muiden töiden ohella. Usein mies myy sen, mitä nainen tuottaa, sillä naisilla on monessa maassa rajalliset mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella. Kun naisella on mahdollisuus itse myydä tuotoksiaan, käyttävät he varansa ostoelintarvikkeisiin, lääkkeisiin ja lasten tarpeisiin, kuten koulunkäyntiin. Nainen käyttää tutkitusti tulonsa perheen ja lasten hyvinvointiin.
Maaseudun naiset tuottavat yli puolet maailman ruuasta. Afrikassa osuus on jopa 80 %. Kuitenkaan naiset eivät juuri lainkaan omaa oikeutta viljelemäänsä maahan, he saavat vain prosentin maatalousluotoista ja 5 % neuvontapalveluista. Naisilla on myös käytössään vähemmän lannoitteita, siemeniä sekä työkaluja ja he saavat vähemmän koulutusta kuin miehet. Kehitysmaiden pienviljelijänaiset ovat ratkaisevassa asemassa köyhyyden poistamisen ja ruokaturvan kannalta.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan ruuan tuotanto kasvaisi jopa 30 %, mikäli maaseudun naisilla olisi samat mahdollisuudet käyttää tuotantoresursseja kuin miehillä.
Naisten maaoikeudet parantavat merkittävästi tuottavuutta. Tämän myötä 150 miljoonaa ihmistä vähemmän näkisi nälkää ja kehitysmaiden kokonaistuotanto kasvaisi neljä prosenttia, mikä vaikuttaisi koko maailman talouskasvuun.
Eniten maaseudun naisten asemaa vahvistaakin maanomistusoikeus: viljan tuottavuus kolminkertaistuu, kun naisilla on oikeudet viljelemäänsä maahan. Tuottavuus kasvoi vuodesta 1980 vuoteen 2009 jopa 60 prosenttia, kun naiset saivat oikeudet maahan, raportoi FAO. Kun maanomistusoikeutta ei ollut, tuottavuus nousi vain kuusi prosenttia.
Kun maataloustuottavuus paranee, naiset voimaantuvat ja tulevat taloudellisesti itsenäisiksi. Tämä johtaa köyhyyden vähenemiseen, terveellisempään lapsuuteen, ravitsemukseen ja koulutukseen.
Maaseudun naisen aloittaessa yritystoimintaa, liittyy se yleensä maatalouteen tai lähiyhteisössä tarvittaviin palveluihin. Tyypillisiä ammatteja maaseudun naiselle ovat pienimuotoinen maataloustuotteiden jatkojalostus kuten leipomo tai jauhomylly tai satunnaisen torimyynnin kehittyminen pieneksi kaupaksi. Myös perinteisistä käsitöistä voi syntyä toimeentuloa. Maaseudun nainen tekee työtä kotoa käsin ja hoitaa samalla kodin muut vastuut. Tämä tasapainottelu tehtävien välillä on usein kasvun este.
Osallistuminen täysivaltaisesti talouteen vahvistaa naisten yhteiskunnallista asemaa ja antaa naisille enemmän päätösvaltaa perheessä. Taloudellinen riippumattomuus murtaa naisten elämää rajoittavia perinteitä ja edistää tasa-arvoa.
Tukemalla maaseudun naisia vaikutetaan yksilötasolla merkittävästi naisen ja hänen perheensä elämään. Samalla lähtee liikkeelle muutos lumipalloefektin tavoin, jossa hyötyjä syntyy mikrotasolta makrotasolle. Taloudellisesti aktiiviset ja itsenäiset naiset avaavat uusia mahdollisuuksia tuleville sukupolville omien valintojensa ja esimerkkinsä kautta.
”Miehet usein kysyvät, mitä saatte koulutuksesta. Me tavoittelemme riippumattomuutta muista”, kertoo María Isabel Cac Cu.
Naisten Pankin hankkeen tavoitteena on vahvistaa maaseudulla asuvien mayaintiaaninaisten oikeuksia ja osallisuutta sekä kestävää toimeentuloa. Hanke myös edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa ja voimauttaa naisia. Vastaavanlaista työtä tehdään kuudessa muussakin maassa, Afrikassa ja Aasiassa. Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten työtä köyhyyden voittamiseksi.
”Osallistumme kaikkiin mahdollisiin kokouksiin yhteisössämme, kuten kirkon ja naiskomitean kokouksiin. Emme halua olla enää syrjittyjä ja sivuun jätettyjä!”
Lähteet:
Maailman ruokaohjelma WFP
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO
Naisten Pankin omat materiaalit