Heinäsirkat sirittävät. Aurinko porottaa kuumasti kaskipellolla Gaemun kylän laidalla, Bongin maakunnassa Liberiassa. Gaemu tarkoittaa paikallisella kpelen kielellä ”pippuripuun alla”.
Liberia. Pellolla varjosta ei ole tietoakaan. Paahteesta piittaamatta parikymmentä naista kitkee rikkaruohoja puuvartisilla kuokilla. Vähän väliä kiekuu kukko.
Rinteeseen raivatulla pellolla täytyy kulkea varovasti, ettei tallaa vastaistutettuja taimia. Täällä kasvaa muun muassa banaania, paprikaa, munakoisoa, ananasta, maissia ja maapähkinää. Nyt niitä voi taas myydä markkinoilla.
Liberiaa perin juurin ravistellut ebolaepidemia on saatu taltutettua.
Vuosi sitten tunnelma oli toinen. Hallitus oli sulkenut rajat, koulut ja markkinat.
Salaperäinen sairaus tappoi ihmisiä ympäri maata. Kylissä levisi pelko.
Äitien kerhosta tukea
Pellolla työskentelevät naiset kuuluvat kylän äitien kerhoon. Kerran viikossa he kokoontuvat talkootöihin yhteisviljelmälle.
He ovat saaneet koulutusta maanviljelyssä ja kanojen hoidossa. Yhdessä opetellaan myös säästämistä, ja kerho myöntää kylän naisille pieniä lainoja.
Joanna Golon, 42, kitkee pellolla rikkaruohoja. Äitien kerhon yhteisellä pellolla kasvaa banaania, paprikaa, munakoisoa, ananasta, maissia ja maapähkinää.
”Otin äitien kerhosta sadan dollarin lainan ja ostin pyykki- ja kasvosaippuaa. Myin niitä eteenpäin kylissä. Tienasin sen verran, että pystyin lähettämään lapseni kouluun ja sain ostettua ruokaa perheelle”, Gaemun äitienkerholainen Joanna Golon, 42, kertoo.
Ebolavalistaja
Ebolaepidemian aikana Joanna Golon valittiin Kirkon Ulkomaanavun kumppanin FAWEn (Forum for African Women Ecucationalists) vapaaehtoiseksi valistustyöntekijäksi. Kuuden lapsen äiti osallistui koulutukseen ja alkoi kiertää lähialueen kyliä kertomassa ihmisille ebolasta ja tartunnalta suojautumisesta.
Siihen oli aikaa, koska kokoontumiset oli kielletty ja tiesulut rajoittivat liikkumista.
Ulkomaanapu ja sen kumppanit jakoivat muoviämpäreitä, saippuaa ja klooria.
”Joissakin kylissä työ oli vaikeaa. Ihmiset eivät aluksi uskoneet, että ebola on totta”, kertoo Golon.
1990- ja 2000-lukujen raa’asta sisällissodasta yhä toipuvan hauraan valtion ihmiset eivät ole tottuneet luottamaan viranomaisiin. Monet jopa luulivat hallituksen valehtelevan ebolasta.
Ebolan aikana kylään ei päästetty sairaita, vaan heidät käännytettiin pois. Osa ihmisistä piiloutui metsään ja kuoli siellä, koska he eivät halunneet lähteä ebolaklinikalle hoitoon.
Golonin ja muiden äitienkerholaisten työ kantoi hedelmää. Gaemun kyläläisistä vain yksi kuoli ebolaan. Hallitus ei pysty huolehtimaan peruspalvelujen saatavuudesta. Esimerkiksi terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmät romahtivat jo sotien aikana.
Maassa oli ebolaepidemian alkaessa vain yksi lääkäri sataatuhatta asukasta kohden.
Golon on ylpeä lukutaidosta
Golon ei ole saanut mahdollisuutta käydä koulua. Veli pääsi kouluun, mutta perheen neljä tyttöä eivät.
Tyttöjen koulutusta ei perinteisesti ole pidetty tärkeänä, vaan heidät on pantu pelto- ja kotitöihin jo taaperoina.
Lisäksi Liberian yhteensä 10 vuotta kestäneiden sisällissotien aikana kokonaiset ikäluokat jäivät ilman peruskoulutusta. Nykyisistä 18–35-vuotiaista valtaosalla ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua.
On helppo kuvitella, miten aseelliset ryhmät ovat piilotelleet täällä Gaemussa vehreän kasvillisuuden ja risteilevien polkujen keskellä. Vuosina 1989–1996 ja 1999–2003 etnisten ryhmien välillä käyty sisällissota kuuluu Afrikan julmimpiin.
”Sisällissodan aikana elimme pelossa. Yritimme viljellä peltojamme tavallisen tapaan. Mutta aina kun tuli sadonkorjuun aika, kapinalliset odottivat tien risteyksessä ja veivät koko sadon”, kertoo Golon.
Maassa pitävät edelleen viime kädessä järjestystä YK:n UNMIL-operaation rauhanturvaajat.
Nyt Golonin savitalon seinään on kirjoitettu ”Welcome to my house”, ”A, B, C, D, E” ja ”cup” mukin kuvan viereen.
”Äitien kerhon järjestämässä aikuisten lukutaito-opetuksessa opin kirjoittamaan nimeni”, kertoo Golon.
Hän on lukutaidostaan ylpeä. Yli 15-vuotiaista liberialaisista vain 43 prosenttia osaa lukea.
”Jos vielä järjestetään lukuopetusta, aion ehdottomasti osallistua.”
Musu Tuah (vas.) ja Mary Kequla pitävät kanoja yhteisessä kopissa. Kequlalla oli ennen ebolaa myös pieni bisnes, hän myi palmuöljyä tukkukauppiaalle ja osti kalaa kaupungista. Kalat hän kauppasi eteenpäin kylässä.
Toimeentulo parsitaan pienistä palasista
Yhtä asiaa ebola ei Liberiassa muuttanut. Toimeentulo on kerättävä pienistä puroista joka päivä.
Yhteisestä pellosta 20 naista korjaa hyvän lisän perheiden omien kassavaviljelmien jatkeeksi. Äitien kerho myy osan sadosta ja tallettaa rahat yhteiselle tilille.
Joanna Golon, 42, on Gaemun äitien kerhon varapuheenjohtaja. Hän aloitti kerhon myöntämällä lainalla saippuanmyynnin lähikylissä.
Hankkeen tuella kylään rakennettiin toimintakeskus, jossa on pieni toimistotila, varasto ja tilaa kokoontumisille. Rakennuksessa on myös riisimylly. Se on yksi hankkeen saavutuksista. Nyt kyläläiset voivat puhdistaa ja jauhaa riisin, ja näin saada siitä paremman hinnan.
Kerhon naiset kasvattavat myös kanoja. FAWE jakoi äitien kerhon naisille parikymmentä kanaa kullekin.
”Munien myynnistä saamme rahaa lasten koulumaksuihin”, kertoo Golon.
Kanojen hoito vie vain parikymmentä minuuttia päivässä, ja naisille jää aikaa myös peltotöihin.
Kyläläiset ovat itse rakentaneet kanalan puuriu’uista ja savesta.
Ebolan aikana naisten oli laskettava kanat vapaaksi, kun niille ei ollut antaa rehua.
Liberia on riippuvainen kananrehun tuonnista. Samoin elintarvikkeita tuodaan paljon. Nyt rajat olivat kiinni. Ruuan hinnannousu oli yksi sisällissodan syttymiseen vaikuttaneista syistä 1980-luvun lopussa.
Osa vapaaksi lasketuista kanoista päätyi luultavimmin pataan.
”Mutta 183 kanasta on jäljellä 96”, kertoo FAWEn hanketyöntekijä Jeanet Sumo, 46.
Quama Tobah, 40, on Gaemun kylän äitien kerhon jäsen. Kanoja kasvattamalla ja munia myymällä hän tienaa vähän käteistä perheen menoihin.
Aluksi varkaat veivät kanoja, ja naiset kertovat myös kanan napanneesta käärmeestä.
”Sitten rakensimme majan vartijalle, joka yöpyy nyt kanalan vieressä. Sen jälkeen yhtään kanaa ei ole kadonnut”, kertoo Sumo.
Vaikka viimeisestä ebolatapauksesta Liberiassa on kulunut kuukausia, ihmiset ovat vielä varovaisia kättelemään vieraita. Koskettaminen on liberialaisille tärkeää, ja kättelyn sijaan ihmiset tervehtivät esimerkiksi pukkaamalla kyynärvarrella.
Gaemun kylässä elämä on palaamassa vanhoihin uomiin.
Pienin, sinnikkäin askelin naiset jatkavat – taas kerran – eteenpäin.
Gaemun kylän äitien kerho on osa Naisten Pankin rahoittamaa ja Kirkon Ulkomaanavun toteuttamaa naisten taloudellista voimaantumista tukevaa hanketta Liberiassa.
ÄITIEN KERHOT
Naisten Pankki tukee Liberiassa seitsemää äitien kerhoa kolmessa maakunnassa. Niissä on yhteensä 175 jäsentä.
Äitien kerhojen ideana on opettaa naisille ammatti- ja yrittäjyystaitoja, joiden avulla he voivat pyörittää pientä yritystoimintaa. Vuodesta 2013 lähtien 240 naista on saanut lainan kerhojen säästöistä.
Äitien kerho tarjoaa myös luku- ja kansalaistaito- opetusta, esimerkiksi naisten oikeuksista.
Kerhot toimivat säästöryhminä ja myöntävät pienlainoja yhteisöjen naisille.
HAURAS LIBERIA
inhimillisen kehityksen indeksissä sijalla 175 kaikkiaan 187 maasta
84 prosenttia väestöstä elää alle 1,20 dollarilla päivässä
väkiluku 4,3 miljoonaa
ebola tappoi 2014–2015 yhteensä 4 800 liberialaista ja tartunnan sai yli 10 000
Liberiassa Naisten Pankin työllä on hankkeiden kautta tuettu yli 1 500 haavoittuvassa asemassa olevaa naisvetoista perhekuntaa. Lähes kaikkien (90 %) hyödynsaajien elintaso on noussut köyhyysrajan yläpuolelle, ja välillisesti työ on hyödyttänyt...
Paikallisesti tuotetuille kananmunille on Liberiassa valtaisa kysyntä, johon tuottajat eivät ole pystyneet vastaamaan. Naisten Pankki ja Kirkon Ulkomaanapu ovat tukeneet kaupallisen munatuotannon kehittämistä maassa sekä hankerahoituksella että osallistumalla liiketoiminnan suunnitteluun...
– On aina raskasta päättää työn lopettamisesta toimintamaissamme. Maailmassa on paljon avun tarpeita ja joskus on tehtävä valintoja. Viimeisen vuoden aikana olemme tehneet paljon töitä löytääksemme uusia rahoittajia niin Liberiassa...
Liberialainen 42-vuotias Joanna Golon on sinnikäs kuuden lapsen äiti. Hän työskentelee paahteisella kaskipellolla Gaemun kylän laidalla parinkymmenen muun naisen kanssa. Kerran viikossa naiset kokoontuvat töihin yhteisviljelmälle. He kitkevät rikkaruohoja ja...
Vuonna 2017 Naisten Pankki tukee naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa kuudessa kehitysmaassa lähes 1,1 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna hankkeiden parissa on 16 408 ihmistä. Afrikassa pitkäjänteistä työtä jatketaan Liberiassa, Sierra Leonessa ja...
Wenwolun Lewis ei epäröi hetkeäkään kysyttäessä mikä Naisten Pankin hankkeessa on hänen mielestään parasta: – Nyt minä saan tehdä itsenäisesti jotain merkityksellistä! 46-vuotias Wenwolun on kylänsä naisryhmän puheenjohtaja. Tämä ryhmä...
Naisten Pankki alkoi tukea 20 nuoren naisen opiskelua kahdessa ammattikoulussa Liberiassa. Opiskelijat valittiin hakemusten perusteella, kriteereinä muun muassa motivaatio ja edes jonkinlainen lukutaito. Opiskelijoille kustannetaan koulumaksut ja pieni kulukorvaus koulumatkoista...
Liberialainen Tenneh Singbe, 43, on Bensonvillen äitien kerhossa. ”Suunnitelmani on ansaita tarpeeksi rahaa, jotta voin avata oman ompelimon.” ”Parasta on oppiminen ja se, että voin auttaa perhettäni. Aiemmin meillä ei...
Kahden lapsen äiti ja kolme lapsen isoäiti Yatta Kiawu pakeni Sierra Leonen sisällissotaa Liberiaan. Naisten Pankin hankkeen tuella Yatta on nyt ylpeä 30 kanan pienkanalan omistaja. Naisten Pankin hanke, Sustainable Agriculture Project for Rural...
Minulle tarjoutui marraskuun lopussa mahdollisuus osallistua Naisten Pankin vapaaehtoisten omakustanteiselle hankematkalle Naisten Pankin syntysijoille Liberiaan. Kirjoitin ensimmäisessä Liberian blogissani hankkeisiin liittyvistä kokemuksista. Tässä blogissa keskityn Liberian muuhun kuvailuun. Kehitysyhteistyön sanotaan...
Vuonna 2016 Naisten Pankilla on hankkeita 7 maassa, kolmella eri mantereella. Hankkeissa on tänä vuonna mukana yli 6250 ihmistä, joista valtaosa on naisia. Afrikassa naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa tuetaan Liberiassa, Sierra...
Joanna Golonin elämä on muuttunut Äitien kerhon tuella. Nyt hän kasvattaa kanoja, myy kaupungista ostamaansa saippuaa kylissä ja osaa kirjoittaa oman nimensä. Lukutaidostaan hän on erityisen ylpeä. Äitien kerhoja Liberiassa...
Naisten Pankki on tukenut 20 nuoren naisen ammattikouluopintoja kahdessa ammattikoulussa Liberiassa. Opinnot koostuvat yhdeksän kuukauden lähiopintojaksosta ja kolmen kuukauden työharjoittelusta. Opiskelijoiden matkat kouluun korvataan. Osa asuu parinkin tunnin kävelymatkan päässä, joten...
Mikkeliläinen Opettajat ilman rajoja -verkoston vapaaehtoinen Pirkko Hatara koulutti lokakuun alussa Liberiassa Naisten Pankin äitikerhojen ammattitaitojen opettajia. Koulutusta annetaan leivonnassa, ompelussa, saippuan valmistuksessa ja tilkkutöissä. Koulutuksessa laadittiin opintosuunnitelmat kullekin linjalle ja mietittiin...
Naisten Pankilla on ollut hankkeita Liberiassa vuodesta 2008 alkaen. Tällä hetkellä tässä Länsi-Afrikan maassa toteutetaan kahta hienoa hanketta kanaloiden ja äitien kerhojen parissa. Matka-ajankohta: viikolla 48, 21. – 29.11.2015 – matka...
Vuodesta 2013 saakka Naisten Pankin kananmunabisnes on hyödyttänyt kaikista heikoimmassa asemassa olevia liberialaisia naisia. Ebolan aikana kananrehun saatavuus Liberiassa vaikeutui huomattavasti rajojen sulkeutumisen myötä. Kananrehu on nimittäin tuotava maahan ulkomailta....
Liberian pääkaupungin Monrovian laitamilla, Bensonvillessä, on paikalla yli kaksikymmentä hymyilevää naista. Osalla naisista on suojalasit ja hengityssuojain kasvoillaan. Nyt ei kuitenkaan ole kyse ebolalta suojautumisesta, vaan saippualiuoksen sekoittamisesta. Saippuaa on...
Rouva Togban takapiha kukoistaa. Hänen kasvimaansa ei ole mikään tavallinen vihannespenkki. Rouvan vihannekset on istutettu säkkeihin, joissa alun perin kannettiin sementtiä. Paynesvillessä, lähellä Liberian pääkaupunkia Monroviaa, monen pienviljelystä tienestin saavan...
”Jokainen voittaa, jos lapsesi aloittaa koulun kolmevuotiaana”, lukee liberialaisessa tienvarsijulisteessa. Baba Kiaidii halusi voittajien joukkoon; hän pääsi Naisten Pankin kanankasvatusprojektiin. Aloitukseen hän sai 30 kanaa, puolen vuoden rehut, häkkitarvikkeet ja...
Nopukoli on 29-vuotias neljän lapsen äiti. Perhe asuu Yarwaleyn kylässä Liberiassa. Kylässä toimii Naisten Pankin tukema Mother´s Club, joka myöntää kylän naisille pienlainoja, kouluttaa heitä lukemaan, laskemaan ja kirjoittamaan. Lisäksi...
Vuonna 2015 Naisten Pankilla on yhdeksän hanketta kolmella mantereella: Guatemalassa, Liberiassa (2 hanketta), Sierra Leonessa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Ugandassa, Nepalissa, Kambodžassa ja Myanmarissa. Näiden kahdeksassa maassa toteutettavien hankkeiden sitoumukset ovat...
Paikallinen terveysministeriön edustaja kertoi, että olemme ensimmäiset, jotka aloittavat Ebola-tiedotustyön Buchananissa. Kyseessä on Liberian kolmanneksi suurin kaupunki... LUE LISÄÄ
Naisten Pankki siirtää pienen osan hankerahoistaan Ebolan-vastaiseen terveysvalistukseen ja neuvontaan viruksen piinaamissa Liberiassa ja Sierra Leonessa. Ebolan takia ihmisten liikkumista on rajoitettu, kouluja suljettu ja rajoja pantu kiinni. Koska Naisten...
Isäni sai kuolla parikymmentä vuotta sitten arvokkaan kuoleman Terhokodissa osaavien, tukevien hoitajien ympäröimänä, perheen hyvästelemänä. Äitini jatkoi jonkun aikaa vapaaehtoisena, ja sai ammattitaitoisilta kollegoilta tukea ja opastusta myös omien tunteidensa...
Matkalla mukana ollut Elisabeth Rehn on seurannut Liberian kehitystä yli 12 vuoden ajan ja on nähnyt maan selvinneen sodasta jollain lailla pärjääväksi maaksi. Rehn tuntee myös Liberian presidentin Ellen Johnson...
Vietin viime viikon laadukkaassa daamiseurassa – matkasin Naisten Pankin edustajien kanssa Liberiaan ja Sierra Leoneen. Molemmat maat ovat vanhoja, entisen Amerikasta palanneiden orjien asuttamia valtioita. Molemmat toipuvat nyt pitkäaikaisista sodista....
Yllätys, yllätys – Naisten Pankin tukema kanala-hanke on Liberian suurin yksittäinen kananmunien tuottaja! Ja munia menisi markkinoille niin paljon kuin naisten piskuiset kanalat vain ehtivät niitä tuottaa. Kuulostaa kieltämättä aika...
Makenin kylässä 29-vuotias Aminata Koroma kertoo aikanaan lopettaneensa koulun kesken pituutensa vuoksi. ”Olin jo silloin paljon luokkakavereitani pitempi.” Epäilemättä kaunis ja ryhdikäs nuori nainen onkin tavanomaista sierraleonelaista naista pitempi. Hänellä...
Liberia ja Sierra Leone ovat kymmenisen vuotta päättyneiden sisällissotiensa jälkeen pyrkineet rakentamaan infrastruktuuriaan, monipuolistamaan elinkeinorakennettaan ja kohentamaan kansalaistensa syvästi vaurioitunutta fyysistä ja henkistä terveyttä. Maailman köyhimpiin valtioihin kuuluvina ne tarvitsevat...
”Olen hyvin tietoinen Naisten Pankin tuesta köyhimpien naisten hyväksi. Varapresidenttini kävi tutustumassa Ulkomaanavun kanalahankkeisiin - ja toi kananmunia tuliaisena. Niistä on hyvä aloittaa isomman yritystoiminnan kehittäminen”, presidentti Johson-Sirleaf suositteli.
Liikutuksen kyyneliä nuorten naisten valmistujaisjuhlassa Kabalassa, Sierra Leonessa. Pitkän sodan vuoksi tältä sukupolvelta jäi koulu käymättä. Nyt tytöt ja naiset ovat päässeet ammattikouluun, opiskelleet ja juhlassaan he saavat todistuksen ja...
Kirkon Ulkomaanavun Naisten Pankin perustajajäsenet tapasivat Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Ellen Johnson Sirleafin Liberiassa tammikuussa 2007 vuosi sen jälkeen, kun hänestä oli tullut ensimmäinen Liberian ja samalla koko Afrikan demokraattisesti valittu...
Perun uudessa pienlainahankkeessa perustetaan Andien ylängöille Cajamarcan alueelle 30 kyläpankkia, jotka myöntävät 45-180 euron lainoja vähävaraisille naisille elinkeinotoiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi. NaistenPankki rahoittaa jo 23 toimivaa kyläpankkia Kambodzhassa ja...
